Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Miekanmittelyssä hän kaatuu; ennen kuolemaansa hän rukoilee voittajaa luovuttamaan hänen ruumiinsa kalliista lunnaista hänen kansalaisilleen, mutta Akhilleus tylysti vastaa heittävänsä sen koirien ja petolintujen raadeltavaksi. Viitattuansa vielä siihen päivään, jolloin Akhilleus Pariin ja Apollonin kukistamana on kaatuva, Hektor heittää henkensä, ja kreikkalaiset pistelevät ruumista keihäillään.
Myrskyten rynkäsivät ulapalle, ja kuohuja nosti ulvovat tuulispäät; mehumaille jo ehtivät Troian, räiskyen roihuamaan tulen saivat, syöksyen kimppuun. Lietsoivat yli yön he nyt liekkejä viuhuvin puuskin kumpikin puoleltaan; yön kaateli kaiken Akhilleus viiniä, kultaiseen sekomaljaan pantua, maahan, tarttui pirskoittain parikorvaiseen pikariinsa, sielua koidon Patroklon tykö huusi ja kutsui.
Mutta nyt taistelemaan tulisesti ja säästelemättä peitsiä lainkaan, jotta jo näämmekin, onko Akhilleus kaatava kummankin, asut hurmeenhohtavat vievä haaksiin hankavihin vai sortuva hän sinun peitsees!" Noin sanan viekkaan virkki ja astui eeltä Athene.
Leiriin saavuttuaan myrmidonit kunnioittavat Patroklos-vainajaa kiertämällä vaikeroiden valjaikoillaan ruumislavaa; Hektorin ruumiin taas Akhilleus heittää suulleen maahan.
Päiväkin sammua kai surevilt' ois ehtinyt, ellei käynyt Akhilleus ois Agamemnonin luo sanan virkkain: "Atreun poika, sa, jonka on käskyä kansa akhaijein alttein tottelemaan voi kyltyä kyynelihinkin. 157 Käskeös kansa jo pois roviolta nyt atriapuuhiin. Täällä mi tehtävä on, sen teemme me, joille on kallein kaivata vainaja; vaan päämiehet jääköhöt tänne."
Kilpi se varjeenaan Telamonin aaluva Aias astui kohti ja Hektorin eess' uhan ankaran lausui: "Hektor, sen näet selvään nyt, mies miestä sä vasten, että akhaijeinkin on joukoss' aimoja muita, eikä Akhilleus vain, rivinmurtaja, leijonarinta.
Mutta kun joukot johtajineen oli kaikki Akhilleus säätänyt paikoilleen, sanan miehevän heille hän lausui: "
Sano siis, avun saanko ma sulta!" Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Huoleti julki jo tuo jumalneuvot, jotka sa tiedät.
Kulmia tuimistain noin vastasi nopsa Akhilleus: "Voi sua, voiton pyytelijää, häpyheittoa herjaa! Kuinka akhaijeist' ainoakaan sanas saattavi kuulla, kulkea retkilläs tahi taistoon astua tuimaan? Iliolaisten vuoks sotikuulujen tänne en tullut taistelemaan; mikä mull' ois syy vihatakseni heitä?
Kuin uness' et ole ehtivinäs ketä kiinni sa juosta, ei voi karkota toinen, et saavuttaa sinä häntä: noinp' ei päässyt Akhilleus luo, ei karkuhun Hektor. Vaan manan impiä kuink' yhä vielä hän karttanut oiskaan, kertaa viimeisintä jos ei ois luokse Apollo rientänyt kiihoittain poven pontta ja vauhtia polven?
Päivän Sana
Muut Etsivät