Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Menettää kaiken arvon kehun sana, Jos kehuttu on itse kehujana, Mut vihamies jos vasten mieltään kiittää, Niin saamme kirkkaan ikimaineen niittää. AGAMEMNON. Aeneas nimennekö, Troian mies? AENEAS. Niin, Kreikan mies. AGAMEMNON. Mik' asianne? AENEAS. Anteeks, Se Agamemnonin on korvaa varten. AGAMEMNON. Hän Troiasta ei mitään salaa kuule.

Zeus oli tuon, Kronossynty, Hefaistolt' antimen saanut, Zeultapa taas sen sai jumal-airut, tappaja Argon, Hermes-valtiahalt' uveuljas sankari Pelops, Pelops-taatolt' Atreus sen peri, kaitsija kansain, Atreus kuollessaan omaks soi satalauma-Thyesteen, mutta Thyestes jätti sen taas Agamemnonin kantaa, kaikkea Argos-maata ja saaria valliten monta.

Ilkkuva silloin lie moni korskea iliolainen, polkeva mielissään Menelaon kumpua kuulun: 'Niin viha vastakin täyttyköhön Agamemnonin aina, kuin tuli turhaan tänne ja toi sotajoukot akhaijein, taas kotihinsapa karkkosi pois, sulo-syntymämaahan, tyhjin laivoin lähti, ja uljas jäi Menelaos! Noin moni virkkava lie; maa nielaiskoon minut ennen!"

Mutta kun uljaan nuoruuden hän korkeni kukkaan, jäämään pyys isotaatto ja tyttären soi avioksi. Kuulla akhaijein retken sai vävy nuori ja lähti laivoin kaksintoista, ja jäi hääkammio hältä; laivat Perkoteen tasalaidat jätti, mut itse Troian muurien luo hän saapui matkaten maitse. Hänp' oli uhmaten eess' Agamemnonin, Atreun poian.

Mua uskollinen lempi johdattaa, Mut sit' ei silmistäni nähdä saa. Kolmas kohtaus. Kreikkalaisten leiri. Agamemnonin teltan edusta. AGAMEMNON. Te, ruhtinaat, Mist' on tuo tuskan kelta poskillanne? Se suuri esilause, jolla toivo Kaikk' alkaa askareemme päällä maan, Kutistui tyhjiin.

Pelops: Atreuksen ja Thyesteen isä, tavallisen tarun mukaan Tantaloksen poika, mainitaan Homēroksen runoissa ainoastaan tässä yhdessä paikassa. Thyéstēs, Atreuksen veli, Agamemnonin setä, tuli tämän Iliaan paikan mukaan kuninkaaksi veljensä jälkeen. Atreuksen ja Thyesteen kauhistuttavasta veljesriidasta eivät Homēroksen runot tiedä mitään. Agamemnonin valtakunta: ks. 569-580 ynnä Sel.

Täst' oli Orsilokhos, ison kansan kaitsija, siinnyt, Orsilokhos jalomielen taas oli taatto Diokleen, juurta Diokleen taaspa ol' Orsilokhos sekä Krethon, kaksoiset, hyvin harjauneet asekiistahan kaikkeen. Kukkeimmillaan nuo tuli tuomina laivojen tummain saartoon Ilionin hepokuulun akhaijien kanssa Atreun poikien, niin Agamemnonin kuin Menelaon, kostelijoiksi; mut yltäsikin urot kuolema siellä.

AGAMEMNONIN UROTY

Mutta on säysy Akhilleus, ei ole sappea, muutoin solvaus viimeinenpä se sult' ois, Atreun poika!" Noin hoki kansain pään Agamemnonin arvoa polkein Thersites; pian luo jumalainen Odysseus joutui, silmissään tuli tuima, ja lausein nuhteli kiivain: "Thersites, ikilörppö, jos onkin sull' iso ääni, vaikene, kiistelemään mikä kanss' olet valtiahitten!

Kun vihamies oli viel' Agamemnonin aimon Akhilleus, helpomp' ahdistaa oli meidän akhaijeja silloin; ain' ilomielin itsekin tääll' liki laivoja yövyin, toivoin valtaavamme jo laivat kaarevakeulat.

Päivän Sana

punaisenruskeassa

Muut Etsivät