United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !


Voi katumusta synkeää, Voi sielun sala-vaivaa! Se voimat murtaa, painuu pää, Kuin kukka kuihtuu elo tää, Kun tuskan tuli kaivaa. Vaan tyhjyydessä sanallaan, Luo Herra: Usva haihtuu, Niin uutta voimaa sielu saa, Ja katuvalle uusi maa Vihertää; tuska vaihtuu Lepohon mielen, tyveneen Myös rauhaan, missä usko Saa kestävyyteen hiljaseen, Ja toivo viittaa autuuteen, Kuin kirkas aamurusko. Pajassa.

Laulun lämmin hengähdys yli vetten, maitten käy, loihtee liljat kukkimaan, miss' ei ennen kortta näy, kulokankaat vihertää, peittää verta juoneen maan, järvet jälleen sinertää, kevätlinnut livertää laulun taikahelkähdys voittaa kuolon ruhtinaan. Niinkuin joustava, nuori mies, nuori vyöltä ja varreltaan, astuu Suomi nyt tietään uutta kohden aamua, vastaisuutta.

Nurmi nousee siinä, missä hän on kulkenut, vilja vihertää, missä hän on kättä kääntänyt. Kylmä sydän ei olisi koskaan voinut saada aikaan mitään sellaista. Hän on lämmittänyt kokonaista maata, kokonaista omaa maailmaansa. Aurinko-sydän on hän ollut tässä ajassa, vaikka hänen päivänsä nyt painuu laskulleen.

Pian oli Tuulivaaran valkama taloineen näkymättömissä ja me matkustimme taas täydellisessä erämaassa. On niitä meilläkin autioita sydänmaan järviä ja asumattomia rantoja, mutta aina sentään jostain salmekkeesta vihertää niitty, kellertää pelto tai kiiltää kaukainen ikkuna. Täällä ei peninkulman matkalla näkynyt muuta kuin kivinientä kiviniemen takana, kalliosaarta kalliosaaren suojassa.

Reita seurasi häntä kammo mielessään sitä outoa tulta, joka voudin silmissä paloi. Pappilan tuvan seinämällä, herttaisen paisteen siihen hellittäessä, istuu Anna Olai, Martinus Olain nuori rouva, kevään ensimmäisistä lämpimistä iloiten. Ruoho jo vihertää pihamaalla, kärpäset surisevat, västäräkit keikkuvat maassa ja katoilla, ja kiuru visertelee kirkon kohdalla korkealla ilmassa.

Eikö talvisää, Lumi, härmä, jää Tuhoksesi saa?» »Henki ylevä! Niinkö kysellä Kuolematon voi! Etkö Jumalaa Tunne korkeaa, Joka kaikki loi? Hän voi kukkasen Kautta pakkasen Ajan säilyttää. Talven kylmä sää Lauhtuu, lumi, jää Sulaa, lämpiääKatsos, ihminen! Kuinka kukkanen Elää, vihertää Kautta talvisen Kylmän, toivoen Kevään lämpimää. Henki, taivahan Lapsi korkean, Samoin tehkös, oi!

Vihreitä köynnöksiä kiemurtelee puutarhasta seiniä pitkin parvekkeen rautaristikkojen ympärille. Köynnöksien alitse näkyy palanen puutarhan hiekoitettua käytävää ja sen ulkomuurin ääressä kasvaa rivi käyriä omenapuita. Omenapuiden latvojen yli sinertää ja vihertää järven vesi. Se vesi vielä kerran!

Ja nyt on minulle maailma tunnelmieni valossa kuin taivas tuulisena päivänä, joka milloin pilveen peittyy, milloin kaikessa kirkkaudessaan väikkyy, kuin viljava vainio, jossa tähkät huojuvat ja jonka yli varjot karkeloiden vaeltavat, niinkuin meri, joka vuoroin tyynenä lepää, vuoroin vaahtopäänä kuohuu, kuin keväinen lehto, jossa lehdet vihertää ja käet kukkuu, ja koko elämä on kuin suvinen sunnuntaipäivä, kuin nuoruuden unelma, jossa toivo ja epätoivo tuhansin muodoin toisiansa täydentävät.

Maanomistaja sai vähentää karjaansa parillakymmenellä lehmällä. Niin, sillä tavalla saattaa täällä »sataa sisään», näissä vuoriston laaksosalongeissa... Ja kauan kestää, ennenkuin luonto jälkensä peittää, ennenkuin niitylle ajautunut raaka maa taas alkaa vihertää.

Rentukat puhkeilevat kukkimaan Vantaan niityillä... Mäenrinteen hiekka tuossa alkaa nurmena vihertää... On nyt lapsilla hauska juosta pitkin rantaäyräitä ... juoksennella huutaen ... taikka polskia vedessä tai onkia parin tuuman pituisia rantapiikkejä... Eräät heistä ovat jo paljasjaloin...