United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !


Louhi nostaa kaikenlaisia tauteja sen kansaa hävittämään, toimittaa sitten karhun sille vahinkoa tekemään ja kätkee vihdoin auringon ja kuun, jotta koko maailma peittyy pimeyteen. Mutta etenkin Väinämöisen viisauden avulla kaikki nämä pahat poistuvat ja riemu ja rauha palajavat Kalevalan kansaan.

Musta, kylmä maa peittyy kokonaan niiden alle, näen ne kunkin erikseen, voin laskea ja luetella ne, etäämpää näen niitä loppumattomasti toisen toisensa takana sulaneina yhteen kuin kukkasvainioksi, kuin kukkasmaaksi.

Kenpä luottaa vois siteihin, jotka ratkee? Ei, paras silloin tuo, kun sokeaksi heittyy: jää näkemättä valovuo, mi sentään yöhön peittyy! Kaikki kirkkahin vain joutuisimmin vaipuu; kaikki suloisin se ihaninnaan haipuu! OI, USEIN H

Mut miksi on niin suuri Ja raskas arkku tää? Ma lempeni siihen lasken Ja kaikki tuskani nää. Kotiintulo En tiedä, kuinkahan lienee, Kun murhe mun valtaa näin; Sen vanha tarina tiennee, Mi ei mene mielestäin. On vilpas, päivä jo peittyy, Rein-virta tyynenä on; Vain vuoren huippuhun heittyy Säde ilta-auringon.

Kelkkoja, poikia, tyttöjä, koiria on sekaisin ja kaikki ne useasti lumehen peittyy, kun pöllynä nousee kinoksien kerkeä viti ylös liukuvain anturain alta.

Silloin kuului äkkiä tulipalonmerkit, hätäkello soi, ja rusko, valoisampi kuin laskevan auringon, levisi taivaalle. Tuolta talojen takaa näkyy punainen tulipatsas; liekit ja säkenet tanssivat sen ympäri, ja purppurahuntu ympäröivi sitä. Tuo kaikki peittyy väliin valkoisiin, väliin mustiin savupilviin.

Mutta nämä pinnat eivät ole aivan tasaisia, sillä tarkemmin katsellessa huomataan ne aaltomaisiksi, niin että hevonen ratsastajineen, ja vieläpä korkea kamelikin usein pienellä matkalle näkyvistä peittyy, aivan niin, kuin olisi se maahan vajonnut. Täydellinen korkeampain esineiden puute tekee tottumattoman silmälle vaikeaksi näiden avaruuksien mittaamisen.

Mutta paistehessa kaukaisimmas Impi näkee vielä kauniin maan, Niitut vihannot ja tummat vuoret, Vuoril purpuraiset hattarat. Toki vilaukses peittyy taasen pilviin korkeuden aukio, Mutta peittyessä lempeet silmät Katsahtelit vielä impeä. Silloin autuaana impi rientää Kotihins kuin tuulen liehaus, Kuni jalkansa ei maata polkis, Siivil halki metsäin lentää hän.

Ja kun ihmiskunta nyt seisoo vapautensa ääressä, niin on luonnollista, että sen tulevaisuus peittyy meidän silmiemme edestä. Ei minkään ihmisen mielikuvitus voi avata tätä salaisuutta. Sillä vapaata ihmiskuntaa ei saa liikuttaa eteenpäin tulevaisuuden häikäsykuva, vaan ainoastaan rakkaus Jumalaan ja usko hänen tahtoonsa.

Kotoiset vuoret vähittäin jo haipuu Toisensa jälkeen toinen himmeten: Ei Tajoa näy, Cintran vuori vaipuu Hämyhyn tuonne taivaan ranteellen; Mielemme nöyrtyy, rukoukseen taipuu, Toivomme nousee Herran puolehen, Vaikk' kaikki peittyy synkkään pilveen aivan, Nyt nähdessämme meren vain ja taivaan.