United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mua kuule loppuun, sitten sua kuulen. Tien varrell' istuin kerran näin, Klaus Fleming Ohitse ajoi uhkein joukkoineen, Ja puolikuolleena haikealla Makasit rinnallain. Ja tuntui silloin Kuin kaikki hyvät ihmiset maan päällä Ois kuollein' olleet. Kuollut oli Luoja, Ja taivas mustan murhevaipan kääri Ylitse kaiken kuolleen maan. Tääll' yksin Mun rinnassani sydän sykki.

Virkki ja valtikan nosti, sen varrell' iski jo selkään. Kyykertyi heti koukkuun mies, vedet kumpusi silmiin. Paisuva selkään nous veripahkura koskemakohtaan valtikan kultaisen, ja hän istui säikäyksissään, nuivana vilkui, kun kipu kirveli, pois vedet pyyhki.

Siunaa, Luoja, ihmiskuntaa, siunaa maata kallista, Jossa meill' on kehto, koti, Suomenmaata armasta! Edistyköön turvissasi kansain kuulut hankkehet, Menestyköön suojassasi kaikki jalot aikehet. r r. Taas vuosikausi vaipunut On ijäisyyden virtaan, Ja jälkensä se painanut On myöskin ihmiskuntaan, Sill' aika kaikki muuttelee, Sen varrell' olot vaihtelee.

Vaan köyhä mieron poika Tien varrell' lauloi näin: "Te hongat uljaslatvat Taivaasen käytte päin; Palatsit teistä paisuu Valoisat aina vaan Mit' on nuo laakson lehvät Pimeessä piilossaan! Te tuulten juhlavirttä Synnyitte laulamaan, Saleina loistollisna Soitollen kaikumaan. Niin ylhäinen ain' oisin, Kun voisin."

Vaan kenen kirkuvasuita hän rahvaan miehiä keksi, valtikan varrell' iski ja huus sanat ankarat hälle: "Houkkio, seis, pysy paikoillas sekä kuuntele muita kunnokkaampia, itse jok' oot epäkelpo ja kehno, tyhjänmaksava mies, oli ottelu tai pito neuvon. Eipä nyt oltane valtoja vain toki kaikki akhaijit.

Teilt' ei vie myrskyt rauhaa, ei tuiske tuulien; teill' aina kaste kirkas otsalla loistelee, luonanne perhot pyörii ja linnut laulelee. Niin tyyness' aina oisin kun voisin." Vaan köyhä mieron poika tien varrell' lauloi näin: "Te hongat uljaslatvat, taivaasen käytte päin; palatsit teistä paisuu valoisat aina vaan mit' on nuo laakson lehvät pimeessä piilossaan!