United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Parempi olisi, jos ottaisitte jonkun vanhemman ihmisen. Mikäpä niitä enää muuttelee, jurisi isäntä miettiväisenä. Osannee tuo toki keittää, näyttäähän tuo virkeältä ihmiseltä, ja jos ei, niin pääseehän tuosta vuoden päästä. Sittenpähän näette, vaan uskokaa pois, pääsemättömissä siitä vielä olette, ennusteli toinen yhäkin.
Luonto muuttuu mustemmaksi, Ilma paisuu paksummaksi, Taivas muuttelee tapansa, Tuulet tuimiksi tulevat, Rajuisiksi, rankkaisiksi, Sateisiksi pilvet saavat: Milloin vettä viskelevät, Toisin lunta toimittavat, Sekä jäitä jättelevät, Lumiränteä lupaavat. Päivät päättyvät lyhyiksi, Aamupuolet ahtahiksi, Pime'iksi illat pitkät, Yöt ne juurtuu julmemmiksi.
Täältäkin pihasta käsin minä teetän joutuisammasti, ja kun ottaa osaavan aikaisen rengin toiseksi, niin se tekee kaksi sen vertaa kuin Tuomas. Tuleepa sekin maksamaan ja on jokavuotinen muuttelu. Mitä niistä muuttelee. Osannee tuon yhden palvelijan hoitaa niin, että pysyy useampia vuosia. No, kun sinä luullet tultavan toimeen, niin annetaan Tuomaan mennä, kun sen mieli tekee, taipui isäntä.
Nainen, minä sanon, oli kuitenkin jo neljänkymmenen vuoden ikäinen ja siis oli nuoruuden sekä ensimäinen ihanuus että kukoistus käynyt lopulleen; sillä kovassa ilmanalassa kovettuvat myöskin muodot; mutta kuitenkin näkyi jäljellä olevan vielä jotakin nuorenmoisuutta: sitä ilmestyi katsannossa, joka on viimeinen kauneuden hengettären turvapaikka, kun hän muuttelee, viimein varsin pois paetakseen.
Se on kuin elävä vaate, joka yhtä mittaa muuttelee muotoaan auringon säteiden ja varjojen mukaan. Milloin helähtää se vaalean vihreäksi, milloin taas synkkenevät sen posket. On kuuma keskipäivä, auer hehkuu hikevistä lehdoista, tuolla täällä poltetaan kaskia ja joskus tuikahtaa tulen liekkikin savun seasta.
Siunaa, Luoja, ihmiskuntaa, siunaa maata kallista, Jossa meill' on kehto, koti, Suomenmaata armasta! Edistyköön turvissasi kansain kuulut hankkehet, Menestyköön suojassasi kaikki jalot aikehet. r r. Taas vuosikausi vaipunut On ijäisyyden virtaan, Ja jälkensä se painanut On myöskin ihmiskuntaan, Sill' aika kaikki muuttelee, Sen varrell' olot vaihtelee.