United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ma vapisen... Tuo itse pahahenki oliko Kuin mua miehen hurskaan puvussa Näin säikähdytti? Taikka näinkö aaveen? Ken olisikaan ollut huoneessa Kun kaikki täältä äsken menivät Ja yksin jäin? Mut en varmaan tiedä Mit' olen nähnyt, mit en ole nähnyt... Mun särkee aivojani... Mitenkä On laitanikaan? Mitä tehnyt olen? Heitinkö lapseni? En kuitenkaan Niin tehnyt, hurja! Tyhjä! Hän on poissa!

Silti hän ällistyi ja huudahteli: Ah, ah, ihanko totta? Herre min Gud, minä itse melkein tahtoisin tulla herra Kukkelmanin kanssa. Minä vapisen aina kun ajattelen... Mutta: tehän olette mieltynyt Nelmaan. Hän onkin niin nuori ja kiltti. Ah, te olette herkkunasse, rakennusmestari! Jaa, sitä minä olen, vastasi rampa.

BUCKINGHAM. Oi, kelpo murhenäyttelijän lailla Puhelen, sivulle ja taakse vilkun, Vapisen, säpsähdän, jos korsi liikkuu, Ja luulevaista matkin; kauhun katse Ja pakkohymy tarjona on mulla, Ja kumpikin ne virassaan on alttiit Jok' aika suosimaan mun juoniani. Mut' onko Catesby mennyt? GLOSTER. On, on; ja kas, hän tuossa tuopi määrin. BUCKINGHAM. Lord määri, GLOSTER. Tähytkää nostosiltaa!

Minä vapisen kiihkosta kuin lapsi, joka tyhjä tuohinen kädessä laahusti kotiinsa päin marjasta, missä ei koko päivänä ollut mitään löytänyt, ja yhtäkkiä yllättää mansikka-ahon tai vadelmikon raunion kupeella tuolla, tuolla niitä punoittaa suuria, meheviä, kuinka paljon tahansa, enemmän kuin mihin astia riittää ja ehdin yksin poimia.

Ruumiini on aivan rikki runneltu, minä värisen ja vapisen päivät umpeen, sillä Sambo toruu alinomaa. Ja vasta puoliyön aikana minä saan illalliseni valmiiksi ja pääsen levolle. Tuskin olen sitten ummistanut silmäni, ennenkuin torvea jo puhalletaan ja taas on nouseminen. Kaikesta tästä kertoisin sille herralle, jos hänet vaan löytäisin." "Hän on täällä, hän on joka paikassa", sanoi Tuomo.

TUIRO. Meille kehnosti kävisi Liikoja tavoitellessa: Kurki kun yritti talven Hautoa kesäksi kuoli. KOTRO. Joutavia jaarittelet! Sinä vaivainen vapiset Pelkurina pieksettävä! TUIRO. Mi minäkö vapisen! miksi? KOTRO. Nyt satusi säästä! Tässä Tosi jäykkä on tekeillä. Tiedätkö mitä enempi? Tiedänpä minä jotakin: Että Illi on omani. Tänä aamuna salassa Pisti piirakan minulle.

Kaiken varmasti! Tunsin sen ruumiissani. Siinä tulee Eemeli täkypurkkia tuoden. Salakat ovat parhaan kokoisia, formaliiniliuoksessa juuri sopivasti käyristyneitä. Varmana saaliista vapisen jo edeltäpäin niin etten tahdo saada peruketta siimaan solmituksi, ja kun nousen ja menen rannalle, tehdäkseni ensimmäisen heittoni, ovat koukut kaksi kertaa päästettävät takin selästä.

Minä vapisen hänen katsantonsa edessä. KASPER. Jumalan vitsa, Hungarian ruhtinas, se lyhyt, palleroinen mies, hän, muodon viivoilla niin pienoisilla; mutta niin ei kesä-aurinkoinen säteile, niin peloittavasti ei kivääri leimahda vasten kuolemaan tuomitun rintaa, niin voimallisesti ei iske jyristäjän nuoli kuin katsanto tämän miehen, joka seisoo siinä, huulilla katkera hymy.

Kun siitä maistaa sais, Ulospa kaikki myrkyt oksentais Silmille Meijerhoffin. SALLA. Hirmuista On uutises! Vaikk'en sit' ymmärrä Kuin haaveksien, niin jo vapisen. SALMO. Huoletti, Salla! Nääthän vyölläni Isäni miekan, jonka pyhitti Hän vihollisen verta juomahan.

Hän en epäilemättä kotona, koska minä näen vanhan, rakkaan venheeni, jolla ennen aina lähdin kalaan, hilpeästi heiluvan aalloilla. Kuitenkin minä vapisen! Voi, jospa äitini vaan olisi elossa!" "