United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Impi itkemämme, olit sorja; Eipä juomahan nyt poika norja Jääne kaunolähteelles, kun sieltä Huokuu muistelmas vaan murhemieltä. Kun sä vielä kuljit hettehillä, Istujoit' ol' kukkais-vieremillä; Usein paimen toivon hurmoksissa Siell' ol' kaiken päivää unelmissa. Riemun ääni, hehku joka kiihtyi, Lähteelläs kuin kotonansa viihtyi; Minkä eespäin juoksi vesi raikas, Laulut soi ja huilun ääni kaikas.
Mieleni minun tekevi, Aivoni ajattelevi, Mieli mennä metsolahan, Metsän tyttöjen tyköhön, Salon piikojen pihoille, Havulinnan liepehille, Juomahan salon simoa, Metsän mettä maistamahan, Heitän poies heinäkengät, Kaskivirsuni karistan, Panen talvitallukseni, Sykysyiset syylinkini.
"Oli aikoa vähäisen, pirahteli pikkaraisen. Joutui juomahan urohot, Lemminkäinen liiatenki: juopui Ahti, juopui Kauko, juopui veitikkä verevä oluelta Osmottaren, kaljalta Kalevattaren.
Sattuvasti kuvautuu Lemminkäisen vastauksissa hänen hillitsemätön ikävänsä kaukaisille retkille, vaarallisiin seikkoihin. Hän pyytää, että tuotaisiin hänen sotivaatteensa: »Mieleni minun tekevi Juomahan soan olutta, Soan mettä maistamahan!» Turhaan muistuttaa äiti, että olutta on kotonakin yltäkyllin, vaikka kaiken päivää juoda. Lemminkäinen tuota ylenkatsoo: »En huoli koti-oloista!
Kun siitä maistaa sais, Ulospa kaikki myrkyt oksentais Silmille Meijerhoffin. SALLA. Hirmuista On uutises! Vaikk'en sit' ymmärrä Kuin haaveksien, niin jo vapisen. SALMO. Huoletti, Salla! Nääthän vyölläni Isäni miekan, jonka pyhitti Hän vihollisen verta juomahan.
APTEEKKARI. Tuo sekoittakaa juomahan, ja juokaa: Ja vaikka kahdenkymmenenkin voima Teill' ois, se heti tappaa. ROMEO. Tuossa kultas; Pahempaa myrkkyä se sielulle Ja inhass' elämässä murhaavampaa, Kuin kurja neste tuo, jot' et saa myydä. Ma sulle myrkyn myin, et sinä mulle. Hyvästi! Osta ruokaa, syö ja kostu! Nyt rohto, eikä myrkky! Seuraa mua Julian hautaan, siellä tarvis sua. Toinen kohtaus.
Mieleni minun tekevi juomahan soan olutta, soan mettä maistamahan." Tuon emo sanoiksi virkki: "Oi on Ahti poikaseni! Ellös lähtekö sotahan! On meillä oloista koissa leppäisessä lekkerissä tapin tammisen takana; tuon sinulle juoaksesi, josp' on joisit kaiken päivän." Sanoi lieto Lemminkäinen: "En huoli koto-oloista!
Kaikki kannettu näkevi, Syntynyt sylin pitävi, Emontuoma tunnustavi, Kuoleva koettelevi; Mi se nyt meiätki lähetti, Kuletteli kuulut miehet, Mi meiät ko'olle saattoi, Ku on tuonunna tukulle, Juomahan yhen pikarin, Yhen kannun kaatamahan, Yhet laulut laulamahan, Sanat kielin kertomahan. Mist' on viina synnytetty.
Vaikk'ei arvoa sull' aina suoda, Käsi Luojan vain voi sinut luoda Ynnä hyvään aikaan lähettää. Vaan jos viivyt meiltä kauan poissa, Nääntyy, kuihtuu, kuivuu kaikki, joissa Henki on, ja uupuu, läähättää. Ihminen hän, käyttäin väärin tiedot, Juopi juomat väkevät ja miedot, Haastaa terveyden juomahan. Sitte, kun jo turhaks apu näyttää, Pitentämään eloaan hän käyttää Veden, voitehia vanhimman.
Hyvin on tehnynnä emäntä, Kun ompi olutta pannut, Siit' on tehnyt sen paremmin, Kun on juomahan kutsuttu. Sopivaisia. Noin kuulin saneltavaksi, Tiesin tehtävän iloa Sopineeko, syntyneekö, Käyneekö, kyhänne'ekö, Miesten soitto, naisten laulu, Piikojen ilonpiäntä?