United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Gunhildin täytyi mennä vuoteelle. Hän lepäsi siinä hetken kädet ristissä silmien ylitse; sanoi sitten tahtovansa nukkua, jonka tähden Bård meni ulos. Anna istui hänen luonaan. Gunhild vaipui vähitellen horroksiin. Yöllä he valvoivat molemmat hänen luonaan. Gunhild oli täydessä kuumeessa ja kauheasti levoton. Puoliyön jälkeen hän huononi ja alkoi hourailla.

*Rebekka*. Luullakseni noin yhdentoista paikoilla. Höyrylaiva lähtee puoliyön aikaan. Entä pastori sitte? Joll'ei hän tule siksi kotiin? *Rebekka*. Minä matkustan kuitenkin. Ell'en enää tapaisi häntä, voitte sanoa, että kirjoitan hänelle. Pitkän kirjeen. Sanokaa niin. *Matami Helseth*. Niin, käyhän se laatuun kirjoituskin.

Hän huusi miestä ja sai tietää, että joku kuninkaan väestä oli astunut hänen sijaansa puoliyön aikana. Se oli ollut eräs kuninkaan omia hovipalvelijoita, sanoi ratsumies.

Puoliyön hetki! kuiskasi Drake ja tarttui tytön käteen. Tule! Te olette täällä ... ja minähän rukoilin, ettette tulisi, lausui Maria Skytte ja astui vapisten taaksepäin. Vaikka olisit rukoillut minua polvillasi, olisin sittenkin tullut. Maria, minä rakastan sinua, ja sinun täytyy seurata minua jakamaan kohtaloni myrskyisellä merellä.

Puoliyön aikaan tulevat nämä hiipien ja arkoina polkutietä ja vilkaisevat vähän väliä oikeaan ja vasempaan. Paidat heillä oli hampaissa ja pitkät varsiluudat käsissä; eikä heillä muuta ruumiin verhoa ollut kuin valkoiset, hirmuisen suuret lakanat, jotka olivat ympärilleen kietoneet. Kuinka sitten kävi? VAPPU. Noita valheita viitsitte kuunnella. MATTI. Valheita? Sano, Kalle, eikö ole totta?

Kotia palattuaan antoi Jeanne, joka oli valvonut viisi yötä täti vainajansa kuolinvuoteen ääressä, tuon tuntemattoman, häntä hellävaroen ja taitavasti hoitavan naisen vastustelematta panna itsensä vuoteeseen ja vaipui väsymyksestä ja kärsimyksistä lamautuneena, nääntyneenä uneen. Hän heräsi puoliyön aikaan. Yölamppu paloi uunin reunalla. Nojatuolissa nukkui nainen. Kuka oli tuo nainen?

Potilas vietiin laivan sairashuoneesen, jossa hän kauheita tuskia kärsittyään pian kuoli. Puoliyön aikaan oli aina haudattava edellisenä päivänä kuolleet siirtolaiset, sillä sitä ei ilmoitettu heidän omaistensakaan tiedoksi ennen kuin vasta kolme tai neljä päivää jälkeenpäin; jos taas ei vainajilla omaisia ollut, ei siitä kenellekään mainittu, vaan pyyhittiin vainaja luetteloista pois.

Sillä välin oli matkustaja mennyt vierashuoneesen, jossa heti pyysi valmistamaan vuodetta, sillä hän oli matkasta väsynyt. Hän jätti pienen matkalaukkunsa pöydälle, laskeutui levolle ja nukkui sikeään uneen. Lienee ollut noin puoliyön aika, kun ovi aukeni ja eräs mies hiljaa, hiipien astui sisään.

Te ette tiedä mitä tapahtuu ja pian. Ja hyvä kun saatte sen tapahtuessakin tietää. Ha, ha, ha!" Tämän sanottuansa riensi Antti kotio. Puoliyön aikaan palasivat kalastajat samaa tietä ja sattumalta tulivat he toisiansa vastaan samalla kohdalla kuin aamullakin. "Nyt on hän kotona", sanoi toinen osoittaen Antin tupaa, jonka akkunasta loisti vikevä valo. "Niin näkyy", vastasi toinen.

Lääkkeet tulivat ja annettiin sairaalle. Kaksi naapurivaimoa istui hänen vuoteensa vierellä, vaaria pitäen hänen levottomasta unestansa. Vähän jälkeen puoliyön tuli Richard horjuen kotiin, juomisen ja vielä enemmän kauhistuksen valtaamana. Kun se oli toripäivä, oli hän käynyt lähimmässä kaupungissa ja, niinkun tavallista, istunut ja juonut kapakassa myöhään iltaan.