United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä vapisen siitä! mitä ilettävin komplotti Almavivan, Figaron ja tuon Alonzon välillä, tuon muka Bazil'in oppilaan, joka kantaa toista nimeä eikä ole kuin kreivin katala asiamies, oli vähällä temmata teidät pohjattomaan syvyyteen, josta ei mikään olisi voinut pelastaa teitä. Kuinka kauheata! ... kuinka, Lindor! ... kuinka, tuo nuori mies!... Ah! se on Lindor.
Olen laittanut itselleni uuden kesäpuvun, joka näyttää tekevän lyhyen ja lihavan vartalonikin somemmaksi. Mutta siitä huolimatta vapisen minä hermostuneesti, kun alkaa lähestyä odotettu asema iltapäivällä. Kun juna huutaa tuloaan, niin sitä säikähdän. Olen lähettänyt sähkösanoman tulostani ja he ovat minua vastassa asemalla, kaikki kolme. Olen hiukan kömpelö käsilaukkuineni.
Tuossa kun näen sinua, Veljesvainojen verestä Kasvaneena, kauheana, Hillitönnä, hurjamiellä, Niin vapisen vainotöitä, Kammon kaikkia sotia. Kenties sortuisit sodassa.
Onko se ennustusta, onko se taivaan vihaa, minä vapisen, oi, William, vie minut istumaan! TAYLOR. Herrani, taistelkaa toki hiukan vastaan. DARNLEY. Minä en voi, tämä vavistus! Oi, lue vähä, auta minua, joudu, sydäntäni ahdistaa niin! "Kuinka kauan sinä Herra peräti tahdot minua unhottaa? Kuinka kauan sinä peität kasvos minulta? Kuinka kauan minä neuvoa pidän sielussani?
Nyt sen tiedän. Se on kamala, hirvittävä tunne, pahempi kuin ilkein painajainen. Vapisen vielä joka jäsenessäni siitä äsken herättyäni. Istuin pöytäni ääressä ja kirjoittelin. Työ oli omasta mielestäni hyvinkin tärkeätä, ja ainakin vaati se sillä hetkellä kaiken huomioni, niin että minua hermostutti kaikki, mikä minua häiritsi.
Ole niin hyvä, ota ensin! Ota! Niin vaan minä vapisen, kuin haavan lehti! VOITTO. Aukaistaan vaan viipymättä! KUSTAA. Minä en uskalla! aukaise sinä ensin! VOITTO. (
Mutta tämä käy kauheaksi, kylmä hiki nousee ja minä vapisen kuin kuolon kynsissä, sillä minulla ei ole valitsemisen varaa! BOTHWELL. Ei ole. KUNINGATAR. Ei ole... Jesus Maria, kuinka tämä on tapahtunut? ei valitsemisen varaa häpeän ja hänen välillä! ei valitsemisen varaa oi, laupias Jumala, katso, kuinka kylmänä ja pahana hän seisoo odottamassa!... Eikä valitsemisen varaa on!
»Vielä hetki, oi vanha vuos!» päre pihdissä sammuu, kannel heikosti helähtää, kääntyvi ovella harmaapää loppui laulajan vuosi. »Minne viet mua, vanha vuos?» tuulet niin lauhasti tuoksuu »minä niin pelkään ja vapisen». »Rauhoitu, rakas lapsonen, ovella taivaan jo ollaan.»
Kirrikin väistyy erään puun varjoon, jossa seistä murjottaa nurjana. Mihin nyt tyttönen menisin? Kaikki on niin kummallista. Kirrikin pahalla päällä. Väinö! hän on ihme aivan. Niin vetävä, kiehtovainen. Miksi kuitenkin vapisen? Väinön riemu Kirrin tuska, Väinön tuska Kirrin riemu. Miksi? tuota en käsitä. On kuin kiskoisi minua Toinen sieltä, toinen täältä.
Helisi heleä torvi, Pauhasi pasuunan ääni, Kaikui korvissa kovasti, Pelko pyörrytti parahat, Rohke'immat raukesivat. Ylimmäisen ystäväkin, Jalo tuttava Jumalan, Mooses miehistä valittu Tunnustaapi tuskissansa: »Minä vapisen, värisen, Polvet puuttuvat minulta». Kaikki kansa katsellessa, Katsellessa, kuullellessa, Pyysi pelvosta paeta Kuolemata kauheata.