United States or American Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ytterligare å pag. 45, hvad som angår tro i religieust hänseende, menar jag tro hos alla folkslag, utan afseende å någon viss Religion eller Sect, och kallar den endast derföre religieus, emedan hvarje folk har tro om Gud, och Gud visserligen är huvudmålet uti all Religion.
ANTON LEANDER. Naimaton nainen Maria Martola teste kyleste... Kääntyy tahallaan poispäin: Maria on nehny se ruumis. Tunnustako Maria se oma lapseks? POLIISI nykii Maria Martolaa hameesta kieltäen tunnustamasta. MARIA MARTOLA. Tunnustan. ANTON LEANDER itsekseen. O, min gud! MARIA MARTOLA. Minä tapoin. ANTON LEANDER tuskailun jälkeen: Maria sano ny miste syystte Maria se teke...
Maa ruskovi rinnan alta, Jo silmiä peittää yö; Mut kuolla hän viel' ei malta, Kun kesken on kaikki työ. Ja toivoen tuskissansa Hän selvähän aistelee, Kuin Ruotsin ja Suomen kansa Taas eistyen taistelee. «Gud med oss!» kasvaen kaikuu Taas puolelt' ystävien, Ja «Hakkaa päälle!» jo raikuu Kuin pauhina Pauvanteen.
Ennen olisin antanut itseni hengiltä tukahuttaa tai elävältä tulessa kärventää kuin ilmaissut maailmalle kuka... Ajattelin juosta rannankalliolta veteen, mutta ruumiini olisi löydetty ja minun tilani havaittu, ja maailma olisi ehkä ruvennut arvailemaan... ANTON LEANDER itsekseen. Min gud, min gud!
Silti hän ällistyi ja huudahteli: Ah, ah, ihanko totta? Herre min Gud, minä itse melkein tahtoisin tulla herra Kukkelmanin kanssa. Minä vapisen aina kun ajattelen... Mutta: tehän olette mieltynyt Nelmaan. Hän onkin niin nuori ja kiltti. Ah, te olette herkkunasse, rakennusmestari! Jaa, sitä minä olen, vastasi rampa.
Hän kuitenkin aavisti, kun näki kauhistuksen heidän kasvoillaan. Herre gud, herre gud, nej, men tänk, stackars barn. Kuusi silmää kääntyi yht'aikaa ensin suurimmalla säälillä mustelmaan Lillin otsassa, ja sitten kammoksuen Emmiin. Ett sådant stycke!
Att likväl, utan välvilja och kärlek, ja, uti ett lastfullt tillstånd trakta efter njutning och salighet, är ej öfverensstämmande med den plan Gud oss förelagt, i det han ställt dygden i förvandtskap med sällheten, emedan det annars kunnat vara för honom en stor lätthet, att göra menniskan genast till en himmelens innevånare.
»Herre Gud», siunailivat vieraat. He päättelivät keskenään, että jos menisi lääkärin luo ja selittäisi, että on köyhä ja lapsi sairastaa, niin varmaan lääkäri auttaisi eikä vaatisi maksua. Ja onhan köyhäinhoidon johtokunta, josta saa apua varattomat. Vaan alhaisempi kansa on semmoista: ei välitä. Niillä ei ole tuntoa lapsiaan kohtaan sen vertaa, että ne viitsisivät jotakin toimia.
Hvaremot bevekelsegrunden til det goda uti den Christna Religionen, som jag icke afhandlat, är af den högre beskaffenhet, att den i det sublima öfvergår begreppet om dygd, och genom Christus förenar menniskan med Gud, då moral-principen icke mera beror hvarken af egennytta eller icke egennytta, utan det goda i handlingen blir en följd af den rena tillgifvenheten för himmelens och jordens Beherskare, då ock vissheten om salighet är ådagalagd genom tro och kärlek till Christus, äfvensom tro och kärlek utgöra grunden för all Christlig dygd; ty utan kärlek finnes ingen dygd, och utan en dygdig sinnesförfattning ingen kärlek till Gud och hans Utkorade.
Hän lauloi: Och Herre min Gud hennes, fralla-lalla-la, och Herre min Gud hennes ögon, de sågo på mig, arma fan! Mimmi nauroi niin että heittelehti kuin venheen kaataakseen. Se oli pitkä laulu. Bravo! huusi Mimmi, kun Sakris viimein lopetti. Sakris sanoi: Ei minun ääni ole nyt enää mitään. Mutta ennen..! Siellä ... Hanabölessä se oli ... aivan niin kuin naisen ääni. Se helkkysi niin kirkkaana.