United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rohkeutt' Ei tarve, kun ei taistelua löydy; Täss' edessäsi sydämen näät vaan, Jok' ystävyyttä, helleytt' ei tunne, Jok' iän kaiken janonnut on hiukan Vaan rakkautta, mut ei sitä saanut, Jok', yksin jäänynnä kuin linnunpoika Luodolle autiolle, riutuu pois Ikuiseen, äärettömään tyhjyyteensä. Isäni haudan mainitsit, miss' on se?

MACBETH. Tuo sisään heidät! (Palvelija lähtee.) Tämä tila ei Niin mitään ole, jos ei turvaa ole. Tuon Banquon suhteen suuri mull' on pelko: Sen miehen kuninkaallisessa luonteess' On jotain hirveää. Hän uskaljas on; Ja paitse tätä rohkeutt' on hällä

Kaifas osti, veren maksoi hinnan. Kirottu yöhyt musta ikuinen! Vihollisjoukon verta janoovan, Kuin susilauman saatoin ulvovan Oi, Getsemanee, pyhään puistohois! Hän oli tyyni, hellä minulle Voi, se hellyys sieluani polttaa! Siin' oli suru jumalallinen! Ei rohkeutt' ois' ollut petokseen, Mutt' oli käärme saanut satimeen Sieluni kurjan uh! taas puistattaa Voi tuskan tulta ikikauheaa!

Rohkeutt' antoi Ksanthos vimmoissaan verisurmast' iliolaisten, joit' oli armoa vailla Akhilleus tappanut virtaan. Mutta kun rientäissään liki tullut toist' oli toinen, ensin virkkoi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kenpä ja mist' olet miehiä, kun mua kohdata tohdit? Ei pojat onnellisten käy mun kättäni vastaan."

Meikäläisiä tyttöjä saa kauan kosia, mutta kehen taipuvat, siihen kiintyvät; ovat kuin takkiaiset, näet: istuvat siihen, mihin heität. CRESSIDA. Nyt palaa, luontoni, ja rohkeutt' anna! Ah, Troilus-prinssi, monta pitkää kuuta Yöt päivät olen teitä lempinyt. TROILUS. Miks Cressida niin työläs oli voittaa?

MUUT. Samako salama, lausut? TUIRO. Kullervon tekojen tähden, Kun ne nostavat jyrinän. KOTRO. Kullervo hyvinkin hurja Olla voi, mut ei älytön. Mullakin ihana aatos Omasta kodista kauan Siintänyt on mielessäni, Mut hänellä yksin mieltä, Rohkeutt' oli sanoa Se toivo toteutuvaksi. Siitä mun sydänalani Värähti, heräsi toivo. MUTRU. Kotronpa sydänalassa Kauan Illi on asunut Se siellä kotia itki.

Hällepä vastasi näin nyt Odysseus, mies monineuvo: "Noin älä, vaikk' ylen uljas oot, jumalainen Akhilleus, Troiaa kohti sa käske akhaijein einehetönnä 156 käydä sen laumain kimppuun, sill' ei lie lyhyt silloin temmellys, kun törmää päin sotajoukkoa joukko, joit' ikivallat kumpiakin elähyttävät intoon; vaan nyt laivojen luona sa nauttia käske akhaijein ruokaa, viiniäkin, sepä voimaa, rohkeutt' antaa.