United States or Saint Pierre and Miquelon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kerskasit vaill' apukansoja, vaill' asejoukkoja yksin Troian varjelevas, kera veljet vain sekä langot. Heistäpä en ketäkään nyt keksi, en huomata saata; hiivistäytyvät pois kuin koirat leijonan luota. Vaan mepä kamppailemme, me vain apuheimona tulleet. Sill' apukansan kanss' ani-kaukaa myös minä saavuin, sen Lykiasta ma toin, jota halkoo kuohuva Ksanthos.
Jätti jo nuo, ja nyt sai tuhon hält' Abas, sai Polyidos, aaluvat Eurydamaan, ukon, untentietäjän vanhan; näille, kun lähtivät, ei unet tietäjän tarkkoja tienneet, vaan tuhon urhea toi Diomedes; vainosi sitten poikia Fainopsin; oli kukkeat kumpikin, Ksanthos ynnä Thoon, ilotonpa jo vanhuus taattoa painoi, poikia muita hän ei perijöikseen jättänyt; heidät kaasi nyt kummankin Diomedes, heilt' elon otti, 155 synkkää itkemähän ikihuolt' isän heitti, kun heidän konsaan taistost' ei kotihinsa hän koituvan nähnyt, vaan suku syrjempää perut otti ja sai ositella.
Sarpedon Lykiasta ja Glaukos kuulupa johti kaukaa miehiä maan, jota halkoo kuohuva Ksanthos. VALAT. T
Rohkeutt' antoi Ksanthos vimmoissaan verisurmast' iliolaisten, joit' oli armoa vailla Akhilleus tappanut virtaan. Mutta kun rientäissään liki tullut toist' oli toinen, ensin virkkoi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kenpä ja mist' olet miehiä, kun mua kohdata tohdit? Ei pojat onnellisten käy mun kättäni vastaan."
Ksanthos alt' ikehensä jo vastasi, kiitäväjalka, painaen maahan pään, niin ett' ihan maata jo viisti hulmahtain ieshihnoistaan ulos uhkea harja; suin puhuvaksipa sen näet Here sai helo-olka: "Vauriotonna me taas sinut tuomme nyt, tuima Akhilleus; vaan liki tullut on sun tuhopäiväsi; meit' älä syytä, syynäpä on jumal' ylhä ja ankara kohtalon arpa.
Niinpä hän siis Lykiaan jumalturvin tuttavin kulki. Mutta kun saapui noin Lykiaan, jota halkovi Ksanthos, suosiovieraanaan hänt' yhdeksän piti päivää, härkiä uhrasi yhdeksän maan valtias laajan. Mutta kun kymmenes ilmestyi rusosorminen Eos, viestit mieli jo kuulla ja katsoa nuo salamerkit, joit' oli saattamahan vävy Proitos sankarin pannut.
Linnaan korkean Zeun jopa myös jumalattaret riensi, Argon Here, Alalkomenain ikiturva Athene, kun tuhot ehkäisseet urosurmaisen he ol' Areen. Yksin taistelemaan väki Troian jäi ja akhaijit; tuimana vain ees taas yli tanteren taistelo riehui, toinen toista kun päin urot karkasi kärkevin peitsin, kuss' alan äärteli kuohuillaan Simoeis sekä Ksanthos.
Miks iso maa-ala myös, jota huuhtoo virtava Ksanthos, köynnöstarhoja on, nisupeltoja meill' osanamme?
Kun kaikki ovat koolla, lehtojen ja lähteiden nymfejä myöten, kehoittaa Zeus heitä menemään taisteluun, mielensä mukaan troialaisten tai kreikkalaisten puolelle. Here, Athene, Poseidon, Hermes, Hefaistos liittyvät kreikkalaisiin, Ares, Apollon, Artemis, Leto, joenjumala Ksanthos ja Afrodite troialaisiin.
Sen kun sai sanoneeksi, Erinnyit kytki jo kielen. Huoaten vastasi noin uros askelnopsa Akhilleus: "Ksanthos, surmaa mun miks ennustat sinä suotta? Itsekin tiedän tuon, mun on kaatua kohtalo täällä, kaukana luot' isän, luot' emon armaan. Mutta en ennen herkeä kuin väki Troian saa tuta kättäni kyllin." Virkki ja kiihtäen huusi, ja karkasi päin orot uljaat.