United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän vastasi tyynesti: "Ihan toivoni mukaan kultaseni! mutta olipa hyvä että itse olin saapuvilla sillä nytpä muuten olisin valtiopäivämies. Paljo oli mulla vaivaa saada olla rauhassa. Peijakkaan ikävä tuo yleisön luottamus. Ihan väsyksissä olen paljaasta haastelemisesta päivän kululla, että oikein haluan vuoteelle."
EEVA. Minä annan hänen peijakkaan haltuun. (Polkee kiivaasti jalkojansa permantoon.) En huoli hänestä, en huoli, en huoli; en en! Eikö korvaläpenne kuule, te noidutut miehet? (
»Peijakkaan hyvin sanottu, Uutela emme mekään sentään mitään mettäksenpoikia ole!» iloitsi Keskitalo itsekseen. »Vai parittain, vai parittain», nauroi Rimpiläinen. »No, terve tuloa voan, ja käykeehän talossa tupakalla!» Jotkut jo lähtivät, mutta useimmat jäivät vielä katselemaan ja odottelemaan. Tavarajuna, jonka matkustajajuna oli sivuuttanut edellisellä asemalla, saapui aivan heti.
Siinä peijakkaan yhdistyksessä Güstrowissa löytyy viisaita herroja, jotka tuntevat maanviljelystä ja kaikenlaisia kirjoja.
Jos tahdot ryypyn, niin tulee luhtiini hetken perästä! Jahah! ROOPE. Onkohan tuo liian matala? Koetetaanpas lautaa. Hyvähän tämä! Ihan peijakkaan hyvä sittenkin. Eipä taida olla karsokaan. ROOPE. Tuohon sietää pienen paittilaan. KALLE. Taitaa kyllä ... pannaanpas vaan ... noin! Nyt hyvä sanoi Mäkelä. Koetellaankos? ROOPE. No, sinä et olekaan enää suutuksissa? Enhän minä ... olenkos ollut sitten?
Ja jos vielä kerran puhutte tämmöisiä tyhmyyksiä, niin käy teille hullusti! Me menimme. Mutta meidän kapteenimme oli saanut vihiä asiasta, ja näetkös, naapuri, hän oli peijakkaan kiukkuinen mies! Hän kutsui meidät luoksensa ja sanoi, että me olimme tehneet pahan rikoksen. Ja hän heitätti meidät putkaan, jossa me istuimme siihen saakka kun äksiisi oli ohitse.
»Totta puhut, täällä on paljon joutilasta joukkoa», nauroi Keskitalokin. »Ja niin peijakkaan nenäkkäitä, vallan silmille tuppaavat!» »No totuus vihamiehestäkin», puuttui taas Uutela puheeseen. »Näille näkyy sentään kelpaavan kovankin kakun syrjä, vaan kun ne oikeat savolaiset ovat niin laiskoja, etteivät viitsi edes kovaa leipää syödä.»
"Nyt ne peijakkaan anteeksi ne siunatut coelenteratit eivät ota menestyäkseen lätäkössä nro 23 mitä tehdä?" "Ohhoh raukat!" huokasi Anna leikillisellä osanotolla. "Kuule Anna, sinä et ollenkaan ymmärrä, mikä viehätys lätäköissä on, ja erityisesti lätäkössä n:o 23. Mitähän jos minä nyt pitäisin sinulle pienen esitelmän coelenteratien kehityshistoriasta."
Sinne minä peijakkaan työnsin... Lekkeri viinaa veneessä, eikä antanut vanhalle mummolle pisaraakaan". "Ollee ehkä parasta, herra Antero, että hankitte toisen nyt Leenan sijaan" sanoi viskaali, kääntyen puotipoikaan. "Tämä otus tässä on minun korjattava". Ei siinä auttanut Leena paran huudot ja kiroukset. Hänen täytyi seurata viskaalia.
"Toista kansaa sanotaan turkkilaisiksi, toista armenialaisiksi," sanoi vieras. "Jaa," sanoi Peter, "armenialaiset eivät ole kapinallisia. He ovat meidän puolellamme! Sanomalehdet ovat vallan täynnä noita asioita," lisäsi Peter ylpeänä, kun sai näyttää tietojaan. "Ne peijakkaan turkkilaiset! Mikä oikeus heillä oli voittaa armenialaiset? Kuka antoi heille heidän maansa?