United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !
Copperfield oli erittäin ystävällinen minulle, näytti huolivan paljon minusta, oli hyvin kohtelias minulle ja viimein kosi minua. Ja minä suostuin. Ja niin me menimme naimisiin", lausui äitini yksinkertaisesti. "Vai niin! lapsi raukka!" arveli Miss Betsey, yhä tuijottaen valkeaan. "Osaatteko mitään?" "Antakaat anteeksi, Madam", sammalsi äitini. "Hoitaa taloutta, esimerkiksi?" sanoi Miss Betsey.
Antakaa minulle lohta. GRANSKOG: Olkaa hyvä. Ja sitte me otamme ryypyn. KERTTU: Tietysti. Mutta osaatteko te laulaa »helan går»? GRANSKOG: Laulakaa te. KERTTU: Ei, ei, parasta että me emme laula kumpikaan. GRANSKOG: Siitä on kauvan, kun me näin olemme vastakkain istuneet. KERTTU: On. GRANSKOG: Missä me silloin istuimme? KERTTU: Oletteko unhoittanut sen? GRANSKOG: En. KERTTU: Sanokaa se sitten.
Nuorukainen näytti hämmästyneeltä, sillä Albert Kron tunsi yhtä vähän Salvator Rosaa kuin Julia Palm tiesi Lars Olssonin olevan Noran tilan parhaimman muonarengin. Osaatteko piirtää tai ymmärrättekö arvostella piirustuksia? kysyi taiteilijatar hetken hiljaisuuden jälkeen.
Näyttäkääpä, osaatteko te tästä sarvesta päällenne pudottamatta, rinnoille riputtamatta, niinkuin Lönnrot sanoisi. Tiedättekö, ketä ne on nämä vieraat? Kyllähän me toki tämä rohvessyöri tunnetaan. Ja tämä Kajaanin tohtori, joka on painattanut Kalevalan. Tämä kolmas on rehtori Snellman Kuopiosta, joka pitää kovasti Suomen miehen puolta ja toimittaa »Maamiehen Ystävää». Hyvääpä on, kiitoksia vaan!
Mutta osaatteko muuta kuin kaakotella? Olettehan herrasväen lapsia, osaatteko katkismuksenne? Missä pääkappaleessa meidät käsketään ? ROVASTIN TYTT
Ja tässä ovat" hän näytti rusinapussia kädessään "rusinat tarkoitan, joista lupasin leipoa kakun kylän lapsille, mutta olipa se kunnon sadekin". "Aivan niin, rusinakakun ja minä tarjoan viiniä lisäksi. Kuulkaas rouva Griebel, osaatteko leipoa hääkakunkin?" Näin lausuen tarttui Markus herra pieneen lihavaan rouvaan ja pyörähti pari kertaa ympäri hänen kanssansa.
Ruhtinaan kasvot synkistyivät; hän vastasi suruisesti: »Se on sodan varjopuoli, kiristystä käytetään ja kärsitään.» »Jalo mies ei koskaan kosta viattomille», sanoi tyttö rohkeasti, vaan hiljaa. »Minä olen sydämestäni pahoillani siitä väkivallasta, mutta minä en voi syyttää enkä rangaista rikoksellisia, kun minulla ei ole aavistustakaan, keitä he olivat. Vai osaatteko te antaa minulle viittauksen?»
Nypläystyyny oli asetettu hänen rinnallensa ja sormien ketterät liikkeet sekä hypyt tyynyllä olivat aiheuttaneet erehdyksen. Sepä ihme, vastasi tyttö iloisella hymyllä. Arvelenpa minäkin usein työtä tehdessäni, että soitan sitä tai tätä säveltä. Osaatteko soittaa? Tyttö pudisti päätänsä.
Tehän ... voisitte tehdä jotakin... Osaatteko rakentaa... Pykmestari? Hyvä on. Te miellytätte minua ... niin, ihan totta! Minä olen Suomenvaara ... minä ... meidän Mikko! Onko teillä nykyään paljon tekemistä? Mitä? Eikö ole. Kuulkaas: minulla on juuri peijakkaan kiireellinen työ. Se tulisi teille ikään kuin ... kun sattui tällainen tutustuminen. Minä rakennutan itselleni koiratarhan. Rahaa on.
Suoniss' on veri niinkuin jää, Jalassa patti, sääri väärä, Puhuissaan määkii niinkuin jäärä, On ahne saivarnylkyri, Sanalla: oikein tohtori! BARTHOLO. Mitäs tämä merkitsee? Oletteko täällä minua häväistäksenne? Menkää heti tiehenne. KREIVI. Mennä tieheni! Ah! hyi! kuinka törkeästi puhutte! Osaatteko lukea, tohtori ... Barbe