United States or India ? Vote for the TOP Country of the Week !
Copperfield oli erittäin ystävällinen minulle, näytti huolivan paljon minusta, oli hyvin kohtelias minulle ja viimein kosi minua. Ja minä suostuin. Ja niin me menimme naimisiin", lausui äitini yksinkertaisesti. "Vai niin! lapsi raukka!" arveli Miss Betsey, yhä tuijottaen valkeaan. "Osaatteko mitään?" "Antakaat anteeksi, Madam", sammalsi äitini. "Hoitaa taloutta, esimerkiksi?" sanoi Miss Betsey.
Silloin päästi Regina kätensä vaipumaan kasvoiltaan ja katsoi herraansa itkettyneillä silmillään. »Voi, herra», sammalsi hän kyyneliin tukehtumaisillaan. »Minua ei ole vielä kukaan niin nimittänyt, eikä se ole totta » Boleslavin mieliala kylmeni. Hän ei tiennyt käyttäneensä yhtään soimaavaa sanaa.
"Minä olen Jaampa, mutta kuka sinä olet?" sammalsi ukko ja katsoa tuijotti Lailaan tässä hänelle oudossa pukineessa. "Minä olen Laila, etkö tunne minua enää? Oletko unhottanut Lailan, oman lintusesi?" Jaampa lankesi polvilleen, otti lakin päästään, pani kätensä ristiin ja rukoili: "Isä meidän, joka olet taivaassa j.n.e.".
"Minulla ei ole rohkeutta lausua hänen nimeänsä," sammalsi Charlotte, ikäänkuin väsyneenä. "Teidän korkeutenne on liian epäsuosiollisesti kuullut kertomustani minä en tohdi jatkaa!
Mutta en minä tullut sitä tänne kertomaan; minä erehdyin ovessa ja pyydän anteeksi hyvää yötä!" Samassa aukaisi Jalopeuransydän taas oven mennäksensä, mutta kun hän siinä selvästi kuuli askelten äänen käytävässä, sulki hän sen jälleen, peläten, että tämä ehkä antaisi syytä parjaukseen, jos joku näkisi hänen tulevan Hannan huoneesta. "Mene Jumalan tähden, Kalle!" sammalsi hän.
»Olet oikeassa, Regina», vastasi hän. »Jo sinunkaan tähtesi en saa heitä ärsyttää.» Hän näki kuun valossa, kuinka tytön kasvoille lehahti tumma punastus. »Minun tähteni, herra?» sammalsi Regina. »En tiedä, mitä tarkotatte?» »Hyvä, hyvä», vastasi Boleslav torjuen. »Mutta mitä aioinkaan kysyä, Regina, oletko tyytyväinen palveluspaikkaasi? Puuttuuko sinulta mitään?» Tyttö tuijotti häneen vaieten.
Silloin hävetti Boleslavia, että hänen oli täytynyt näyttää tämä nainen ystävilleen, ja hän aikoi heti antaa tytölle lähtöpassit, jottei hän enää joutuisi heidän näkyvilleen. »Mitä täällä teet?» tiuskaisi hän. Tyttö hätkähti. »En mitään, herra», vastasi hän kääntäen katuvana silmänsä maahan. »Miksi nauroit?» »Minäkö, herra?» sammalsi hän. »Olen vain iloinen.» »Miksi?» »Koska olen jälleen täällä.»
Suutelo, jonka he vaihtoivat, melkein hurmasi heidät. Mutta äkkiä irroitti Françoise itsensä, hirmuinen todellisuus muistui hänelle mieleen. "Teidän pitää paeta, teidän pitää paeta", sammalsi hän. "Meillä ei ole minuuttiakaan aikaa kadottaa." Kun Dominique ojensi käsiään pimeässä, ottaakseen hänet jälleen syliinsä, sinutteli Françoise häntä uudelleen. "Oi, minä pyydän sinua, kuule mitä sanon!
Niin kauan kuin hänen majesteettinsa luottamus ja herra kreivin suosio... Hyvä... On odotettavissa, että vakinainen viranhaltija pian jättää erohakemuksensa. Todellako, herra kreivi? huudahti virkamies kirkastunein katsein. Jos paikka tulee avoimeksi, onko teillä siihen vaarallisia kilpailijoita? Olen hyvin hämmästynyt, sammalsi väliaikainen, mutta ... mutta kaikkihan riippuu...
»Miksette ole tätä minulle ennen sanoneet?» sammalsi Boleslav. »Miksi olette saaneet aikaan, että nyt seison edessänne kuin mikäkin mikäkin hahahaa jos tahdotte sylkeä vasten kasvojani ... totisesti täytyy minun se pitää hyvänäni.»