United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Koitar, Jo korpin avaa silmät! Tuska kaivaa: Tuoss' enkel' taivaan, täällä hornan vaivaa! Nyt on aika! Kolmas kohtaus. Etuhuone Imogenin huoneiston kyljessä. 1 YLIMYS. Teidän ylhäisyytenne, te olette mitä maltillisin, vaikka häviättekin, kylmäverisin mies, mikä koskaan on noppaa heittänyt. CLOTEN. Tuleehan sitä joka mies kylmäksi, kun häviää.
Sillä lailla syntyi taas kiulu, mutta nyt pitikin se kaikki märjät aineet sisällänsä; eipä tullut siitä enään karkulainen, eikä sitä tarvinnut enään kivillä upottaa piilossa olevan sillan alle turpumista varten; se kestikin nyt julkisen ja ankaran tarkastelun, sillä tytöt sieppasivat sen käsiinsä, heti kun se tuli valmiiksi, kaasivat kiulun vettä täyteen, nostivat sen korkealle ja tähystelivät kaikkia sen saumoja ja uurteita, mutta ensimäisen onnettomuuden uhalla ei kiulu vuotanut ainoatakaan noppaa.
Vasta kun uskoivat olevansa turvassa he pysähtyivät erään ahon reunaan ja alkoivat puuhailla: Joku kuori hampaillansa koivunvarvoista vispilän varpoja, joku löi itseksensä noppaa. Uudet tulokkaat eivät olleet vielä perehtyneet joukkoon ja katselivat sitä kädet housun taskussa. Sakua suututti äskeinen onnettomuus ja hän alkoi purkaa sisuansa piiskaamalla erästä koivua vitsalla.
Eikös oo ne näppäröitä? FAUST. En koskaan nähnyt oo niin äitelöitä. No, sano mulle hiiden-poppa, Mit' ahjossas sä sekoitat? MARAKATTI. Mä keitän laihaa kerjuu-soppaa. MEFISTOFELES. Kyll' yleisöä sitten saat. Voi, heitä nyt noppaa! Mua rikkaaks tee! Hätä ahdistelee. Jos markkojen kieltä Kultaista vain Sois taskustain, Mull' oisipa mieltä.
LEAR. Tee se. NARRI. Huomaa nyt, setä: Ole muut', älä muotoa vain, Ajatustas' äl' ilmoita ain', Tavaras pane tallentain, Ja kulje ratsastain, Koe, ennenkuin uskot lain: Varovasti noppaa lyö, Tytöt, viinat hiiteen myö, Kotonas ole aina yö, Se leivillen näet lyö Enemmän kuin kaikki työ. KENTIN KREIVI. Tyhjää lorua! NARRI. Niinkuin palkattoman juttuherran puhe; tyhjän siitä saankin.
Tuvassa oli useita pikku pöytiä, jotka oli järjestetty jonkunlaiseen nykyaikaiseen »komero»-malliin; ja niiden ympärillä istui ryhmä miehiä, jotkut juoden, jotkut noppaa heittäen, toiset pelaten suurempaa taitoa vaativaa n.s. duodecim scripta'a, jota jotkut kompastelevat oppineet ovat pitäneet shakkipelinä, mutta joka oikeammin oli luultavastikin kahdenpelattavaa dominoa ja jossa joskus, ei aina, käytettiin myöskin noppanappuloita.
Jo silloin, kun me nuorempina noppaa pelasimme, ja kasa kasalta suoltui kultaa hänen puoleltansa minun puolelleni, seisoi hän ähmissään, oli olevinaan tyyni, vaan hänen sisuansa kiehutti kiukku, enemmän minun onneni kuin hänen oman tappionsa tähden.
FABIO. Tässä ei auta muu kuin sävyisyys; sävyisästi, sävyisästi! Vihollinen on ynseä eikä kärsi ynseätä kohtelua. HERRA TOPIAS. No, kuinka on laitasi, kyyhkyseni? Kuinka voit, pikku vunukkaiseni? MALVOLIO. Herra! HERRA TOPIAS. Hei, puluseni, tulehan tänne! Ei ole arvoisuuden mukaista heittää noppaa saatanan kanssa. Hirteen se häijy nokikolari!
He vaivoin vanhat halunsa peittää: he kruununsa kivistä noppaa heittää. Lyö valkein sormin he neuvospöytään: niin köykäiseksi tää aika löytään! Joku kaularöyhelö kahahtaa, joku kuningas toiselle kuiskuttaa, kuin vastakeksityn leikinlaskun, viissatavuotisen vanhan kaskun. He peruukkejansa hypistää ja hymyää ja hymyää. Jos vielä vainajat kuolla vois, he ikävästä nääntyis pois.