United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä sill'aikaa rypistelen kulmiani, ja, kenties, vedän kelloani, tai hypistelen kallista sormustani. Topias lähestyy, ja tekee tuossa kumarruksensa HERRA TOPIAS. Saako tuollainen mies elää? FABIO. Vaiti nyt, vaikka suustanne sanat valjakoilla kiskottaisiin. MALVOLIO. Ojennan hälle käteni näin, laimentaen ystävällistä hymyäni tuimalla nuhdekatseella,

Rakenna siis vaan onnesi urouden pohjalle: vaadi tuota herttuan passaripoikaa miekkasille; haavoita häntä yhteentoista paikkaan; se tulee sisareni tyttären korviin; ja tiedä, ettei yksikään parittaja maailmassa voi miestä paremmin naiselle suositella kuin urouden maine. FABIO. Ei ole muuta keinoa, herra Antreas. HERRA ANTREAS. Tahdotteko jompikumpi viedä hänelle vaatimakirjeen?

FABIO. Me saamme häneltä oivallisen kirjeen; vaan ettehän sitä perille toimita? HERRA TOPIAS. En tietystikään. Mutta kaikin mokomin yllyttäkää nuorukaista miekkasille. Luulen, että heitä ei saisi yhteen hilatuksi härjillä ja vaunusiloillakaan.

FABIO. Osuuttani tässä pilassa en vaihtaisi pois, vaikka saisin tuhansiin menevän vuosieläkkeen isolta Mogulilta. HERRA TOPIAS. Minä tästä tepposesta tuon naikkosen vaikka naisin. HERRA ANTREAS. Niin minäkin. HERRA TOPIAS. Enkä muita myötäjäisiä vaatisi kuin toisen samanlaisen tepposen. HERRA ANTREAS. En minäkään muuta. FABIO. Tuossa tulee se sievä tulkunpyytäjä.

ANTONIO. Pois miekkanne! Jos loukannut on teitä Tää nuori mies, niin minä siitä vastaan; Jos häntä te, niin vastatkaa te mulle. HERRA TOPIAS. Te, herra? Ken te sitten olette? ANTONIO. Mies, joka lempens' eteen enemp' uhraa Kuin mitä teidän kuullen kerskaileepi. HERRA TOPIAS. Täss' olen, tapella jos haluatte. FABIO. Seis, herra Topias! Tässä tulee oikeudenpalvelijoita.

MALVOLIO. ja sitten otan tuollaisen ylhäisen katsannon; ja kun olen heitä miettiväisenä silmilläni mitellyt, ja huomauttanut heille, että tunnen asemani ja että hekin tuntekoot omansa, niin kysyn Topias-serkkua. HERRA TOPIAS. Puntit ja käsiraudat! FABIO. Vaiti, vaiti! Kuulkaa, kuulkaa! MALVOLIO. Seitsemän miehistäni rientää alamaisella kiireellä häntä noutamaan.

Ei voi olla mitään, joka voisi asettua minun ja toiveitteni täyden menestyksen väliin. Niin, niin, Jupiter tämän on tehnyt, enkä minä ja siitä hänelle kiitos. HERRA TOPIAS. Mihin hän on joutunut, taivasten nimessä? Vaikka kaikki perkeleet helvetissä olisivat yhteen ahtauneet, ja itse Legio häntä riivaisi, niin tahdon sittenkin häntä puhutella. FABIO. Tässä hän on, tässä hän on.

FABIO. Niin, vaikka pitkä I vastaan tulisi, et sitä tuntisi. MALVOLIO. M. O. A. I. tämä ei ole niin selvää kuin edellinen; kuitenkin, jos sitä vähän pitelee, niin antaa se myöten; sillä kaikki nämä kirjaimet ovat minun nimessäni. Vait! Tässä tulee suorasanaista. "Jos tämä joutuu käsiisi, niin tuumi. Tähtien määräyksestä minä olen sinua ylempi; vaan älä pelkää suuruutta.

FABIO. Oikeinpa riemahtelisin, ystävä; tiedättehän, että hän kerran saattoi minut emäntäneitini epäsuosioon pienen karhunhärnyyn takia. HERRA TOPIAS. Hänen harmikseen vielä kerran härnäämme karhun esiin, ja silloin häntä hypittelemme sinermille ja mustelmille. Eikö niin, herra Antreas? HERRA ANTREAS. Sen teemme, jumaliste teemmekin. HERRA TOPIAS. Tässä tulee se pikku veitikka.

Sydämmeni taipumaan viel' ehkä tuohon saat sen vihaamaan. Toinen kohtaus. Huone Olivian talossa. HERRA ANTREAS. En, totta totisesti, viivy täällä enää hetkeäkään. HERRA TOPIAS. Syysi, rakas myrkky, sano syysi. FABIO. Niin, syynne teidän pitää sanoa, herra Antreas.