United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä paitsi näytti minusta asia siltä, ettei hän oikein suosinut sulhasta, jonka äitini oli hänen tyttärelleen hankkinut: ukko lienee odotellut edullisempiakin naimisia Eulampjushkalleen. Martin Petrovitsh nousi tuolilta ja raapaisi jalkaa. "Kiitoksia suostumuksestanne!" "Minnekäs sinulla on kiire?" kysyi äitini. "Istu nyt! minä käsken vähän haukattavaa." "Suuri kiitos", vastasi Harlow.
Tuossapa tuli meidän hospitaaliin vielä uusia sairaita; minnekäs ne pannaan? Lääkärille hätä käteen, ei ole sijaa missään. Tulee minun luokseni, kysyy välskäriltä: 'onko hengissä vielä? Toinen vastaa: 'oli se aamulla vielä hengissä'. Lääkäri kumartui luokseni ja kuuli mun hengittävän. Ja meni mieheltä maltti.
Ja kyllä minä sinun puhemieheksesi rupeaisin, jahka mökkiä laittaisit, sanoi emäntä vähän ajan perästä, kun minä en virkkanut mitään. Tekö minun puhemiehekseni? Niin, no minkätähden en minä? Minnekäs te minut veisitte? kysyin minä puoleksi leikillä. Elä sinä ollenkaan tee todesta leikkiä, torui emäntä, leikillä hänkin.
Ensin hän hetkahti kuin pelästynyt varsa, mutta sitten muisti, että onhan nyt pimeä. "Mutta minnehän nyt isäntä yöllä kulkee eihän vaan? mutta minnekäs sitten, jos ei sinne", ja nyt oli kaikki selvillä ja samassa hän myöskin muisti Annun uhkauksen. "En minäkään rauhassa isäntää ohitseni päästä säikäytetäänpäs vähän pelkuria miestä."
»Kun raha maksetaan, niin ollaan me yhtä suuria herroja kuin muutkin...» »Täällä on kalliimpaa...» »Minnekäs me sitten?» »Mennään olutpuotiin...»
Elsa hinasi vaunua ulos, ja kun Anni näki että vaunua tuodaan, kurotti hän jo kaukaa käsiään, sanoen: "Yh, yh, vaunu." Tekla ja Elsa nostivat Annin vaunuun ja laittoivat hänen siihen istumaan niin sievästi kuin taisivat, ja nyt lähdettiin työntämään vaunua portista ulos. Yrjökin työnsi sisarensa vaunua, näyttäen, että hän oli mies ja vuotta vanhempi. "Minnekäs mennään nyt?" kysyi Elsa.
"Niilo, tuossahan on sinulle oikein hyvä ja suora vapa", sanoi Anna-Maija poikaan kääntyen. "Ala nyt vaan nihrata sitä poikki ja kuori kanssa tällä samalla paikalla, niin minä sitte tulen sinua hakemaan." "Minnekäs sinä menet?" kysäsi Niilo. "Minä menen tuonne ylemmäksi katsomaan, mihin ne lehmät taas ovat joutuneet." "Tuollahan ne olivat alaalla, tuon ison koivun toisella puolen", selitti Niilo.
Ja löysivätkin Matti ja Liisa tienhaaran etsimättä ... siitähän se erosi oikeaan käteen mäen päältä, ja niin oli merkit kuin Matliena oli sanonut. Tienhaaraan tultua näkyi kirkkokin vähän alempana laaksossa. Liisa seisottui sitä katselemaan, mutta Matti kääntyi arvelematta oikeaan käteen. Sinnekös sinä menetkin? kysyi Liisa Matin jälkeen. Minnekäs minä sitten?
Ja pojat menivät sanattomiksi hämmästyksestä, ei sentähden että isä oli saanut asian toimeen, vaan että isä oli ollenkaan lähtenyt sille asialle. Tappaahan se oli uhannut Jepen. "Mutta minnekäs te olette matkalla?" kysyi isä. "Ei kuin vaan tuota niinkuin olisi ollut käyntiä vähä tuolla Lehmäniemessä..." "Käydäänpä miehissä!" Ja sitte sitä lähdettiin kolmesta miehin Lehmäniemeen.
Minun käteni vapisee ja poskeni ovat kuumat. Minun kanssani Birger Ekman konserttiin toveriensa nähden. Jaa! Jos isä tulee kotiin, niin sanokaa, että minä olen mennyt tuttavieni luo. Minnekäs se Lyyli nyt?! Ja niin kauhealla kiireellä He odottavat. Kova kiire on kova kiire on! Oikein juoksujalassa. Niin niin! Tuossa on avain, vetäkää te ovi kiinni Kyllä! kyllä!