United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei seurass viihdy valjumaiset, Kun riemuin laulaa oppilaiset, Kun laulaa. Kun sodan soitto leimuaapi, He kirjan vaihtaa miekkahan; Kun armas Suomi vaaran saapi, He peljästyttää maailman; Ja kaatuu verivainolaiset Kun laulain syöksee oppilaiset, Kun laulain. Ylioppilaisten marssi. Eespäin, eespäin nyt valon tiellä Sä joukko nuori urhoisa! Ja lippusemme heiluu vielä, Sen suojaa Suomen haltija.
Ei, tää maa on kallis, taivahinen Omaa pettäjäänsä varjoomaan; Veessä mull' on hauta rauhallinen, Ei, se huuhtoo rantaa kalliin maan; Parhain on: mä syöksyn miekkahan, Sieluin annan uhriks manalan. Käen kukunta. Käki kukkuilee, Riemahuttelee Oman kultans mieltä; Vanhus, neitonen Istuu kuunnellen Käen riemukieltä. "Kuku kauemmin, Lintu ihanin, Ikäin aikaa soita."
Vapaus, veljeys! huuto raikuu; jo rauhanmies käy miekkahan, ja torit täyttyy, kadut kaikuu, näät murhajoukkoin riehuvan. Hyeenain lailla, kilvan kiistäin, siin' irnuu vaimot ilkkusuin, kuin pedon hampain irti riistäin sydämet äsken surmattuin. Ei mikään ole pyhää, taukoo jo tunteet, joita kainous toi, ja hurjuus kaikki sulut laukoo, ja ilkivalta mellakoi.
Hänen rinnassa sykkivi tuorehin tunne, mikä on isänmaa, mihin kulkee se, kunne, ja jospa hän miekkahan miestyvi kerta, hätä maassa on häijy, ja vuotavi verta. Mut muuten hän on rakas, rauhainen, armas, kuin on hänen vaimonsa valkean parmas, jos vaarakin vaanii, hän käy sitä kohti, kuin päivä, mi lapsena päällänsä hohti. Siks kunnia hälle!
Kaikki, kaikki nurinpuolin Loitsi häijy lumous; Vihamies sen viekkain teki, Juuri julma juoppous. Sotaan, sotaan sitä vastaan Sanan miekoin terävin! Muuhun miekkahan ken ryhtyy, Hukkuu miekkaan itsekin. Sotaan yöhön lampuin, torvin Kuten ennen Gideon! Vihamies lyö joukkons itse, Mutta meidän voitto on. Totuus voittaa. Voi, rosvo julma lyö! Valaiskaa synkkä yö! Aseihin! Sotimaan!
Kun suuttunut Albin miekkahan tarttuu Ja päälliköit' urheit' apuhun karttuu, Clan-Ranald uljas ja Moray'kin julkia, Kas korkeita plaideja, kauneita sulkia! Lochie'lin varoitus. Sille, joka sinä aamuna näki Darnlinwarachin linnan, oli vilkas ja iloinen näky tarjona.
Suomi, maamme kotoinen, et veren vuotamatta joudu koskaan väkivallan alle, eikä ijäss' ikien tää kansa väisty, vapauttaan hyljäten. Kuolla voipi urho vaan, ei vaaraa väistä, pakene, ei antau hän sortajalle. Kuolo, onni sotilaan, osamme olkoon, taistella kun saimme vaan! Siis miekkahan ja vastaan vainojaamme! Tie kuoleman vie kohden kunniaamme. Viipymättä rynnätkää!