United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Niin, herra kanslianeuvos", sanoi hän niin pontevasti kuin suinkin voi, "on sanomattoman suloista tietää, että olen pitänyt huolta omistani, kun vielä oli aikaa. Laupias Jumala, kuinka vaikea minun olisi kuolla, jos minun tarvitsisi nuhdella itseäni siitä, että vaimoni ja lapseni täytyisi minun huolimattomuuteni tähden kärsiä kuolemani jälkeen puutetta!
Vastaisten varalta annoin hänen ymmärtää, että kaikki paperini ovat kotimaassani ja sillä tavoin talletetut, että tulevat kuolemani jälkeen käytettäviksi.» »Olitpa viisas! Entä se kaunis juutalaistyttö?» »Enpä kerrokaan», ilkuin. »Se on oma salaisuuteni!»
"Niinkauvan kuin elän en tahdo erkauda tästä ja kuolemani jälkeen löytävät testamenttini suorittajat sen saman sinetin alla kuin testamenttinikin." Nyt johdatti sana testamentti rehellistä viininkauppiasta uudelle mielen uralle, ehkä päätarkoituksensa ei kuitenkaan jäänyt unehduksiin. Hänen täytyi aivan hetimmiten tehdä testamenttinsa.
Sanon myös syyni tähän huonoon naapuruuteen. Ma että hänen juoniensa Kautta, kun häneen luotin, ensin vangiks jouduin ja sitten surman sain, lie turha virkkaa. Mut siitä, jot' et tietää voi, ma kerron: kuink' oli kuolemani julma. Sitten saat päättää, onko loukannut hän mua. Kuun päivän kierrot monet nähnyt olin jo aukost' ahtaasta tuon kolkon kopin, mi minusta sai 'nälkätornin' nimen
Voikaa hyvin, elkää unhottako ystäväänne ja kuningastanne. Muistatteko minua hyvyydellä, muistatteko?" "Kuolemani hetkeen asti muistan minä teidän majesteettinne ääretöntä armoa!" huusi Signe ja kiiruhti ovesta ulos puhumattoman Valdemarin kanssa. Cecilia astui sisälle ja kuningas meni häntä vastaan.
"En tiedä", lausui hän eräänä päivänä käreällä äänellä rouvallensa, "en tiedä, olisiko minun ollut parempi pitää hengenvakuutustodistus. Kelpo Kluge on kuitenkin oikeassa: ihminen ei ole varma terveydestänsä ja jos Jumala kutsuisi minut luoksensa, voisin kuitenkin huoletta kuolla jos tietäisin, ett'ette kuolemani jälkeen tule kärsimään puutetta.
Sinun kavaluutes' syynä On meidän tappioomme tänään, se Myös tekee kuolemani karvaaksi! LALLI. En ole valapetturi! Et enää Sa kuule minua... Niin hyvästi! Sull' oivallisen koston toimitan Ja sitte seuraan sua Manalaan! Pois edestäni! Tietä Lallille! Yhdeksäs Kohtaus. Oikealta tulee Ruotsin sotajoukko, ahdistaen Suomalaisia, jotka pakenevat vasemmalle. LALLI. Voi kehnot!
Ponnistaen viimeisiä voimiansa kohosi nainen, pyörrätti tuimasti silmiänsä, ja vielä kerran jännittäen kaiken sydämensä koko katkeruuden ojensi hän kätensä päänsä yli ja huusi kansalle: "Kuolemani tulkoon teidän päällenne!" Samassa vaipui hän kuolleena maahan, vielä kuolemassakin kiinteästi katsellen Manliota.
Tuleeko meidän sanoa, että hän rakasti pelokasta orjaa, halpaa petturia, ilkeätä uskonsa kieltäjää, konnantapaista myrkkyjen ja taikaneuvojen käyttäjää? Ei! ei, ei, ei! vaikka vaan hänen tähtensä, hänen, tuon suloisen, suloisen olennon tähden, minun kuolemani on oleva samanlainen kuin minun uljas elämäni. Niinkuin aurinko minä nousin, niinkuin aurinko minä lasken.
En minä kuitenkaan ole henkivakuutuksen vastustaja, vaan en myös ihailijakaan." "Kertokaa minulle ensin, jos vielä muistatte, minkälainen henkivakuutus teillä oli", pyysi Eljas. "Minä maksoin 70 markan paikkeille vuodessa ja sopimus oli, että summa maksetaan joko kuolemani jälkeen tai viimeistään 45 ikävuotta täytettyäni.