United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muuta ei ole puhdasta kuin silmän valkuaiset ja hampaat suussa... Kysyi se minulta tännekin lähtiessään, pitääkö ottaa evästä, joka merkitsi sitä, minkälainen on talo. Mutta minä sanoin, että ette tarvitse evästä, kyllä sitä on talossa. Ja hyvin tuo näkyy viihtyvänkin. Niinhän tuo näyttää. On kuin Liposen lintu, virkkoi Hetvi ja riisui Matilta vaatteita.
Onnellisempaa yhtymystä kuin tämä ei voisi Jaskalle tapahtua. Saitteko mitään selkoa, minkälainen kyttyräläisten koti oikeastaan oli? Saimmehan me. Vasta saatuani Jaskan lujasti köytetyksi heitin silmäyksen purolle päin. Puro vaahtosi nyt valkoisena koskena. Pato oli särkynyt, ja Jaskan linna tyhjentyi hirveällä kohinalla.
Minä kirjoittelin muistojani hänestä; kuvasin minkälainen hän oli seisoessansa lemmikki-kukkien ja liljojen keskellä.
Siihen suuntaan hän ajatteli ja miehelleenkin puhui. Vaikka toisinaan itsekin ajatteli, että hyvällä sanallahan sitä etupäässä pitäisi koettaa kasvattaa lasta, ja tuntui mielessä että on ehkä liiaksi tullut kuritetuksi ja ehkä usein syyttäkin. Tuli ajatelleeksi vielä minkälainen villipeura itse oli lasna.
Ja tällä tiellä, jolla kulkien ihmisen nyt täytyy oppia näkemään Jumala toisessa, hän ensin tekee sen havainnon, että hän ei osaa nähdä Jumalaa toisessa vaan aivankuin ihmettelee: eivätkö nuo toiset ymmärräkään, eivätkö palvelekaan, eivätkö näekään, minkälainen Jumala on, sillä hänen oma Jumalansa on niin selvä, niin kirkas hänen mielestään.
Helmi oli hänen kintereillään, tehden hänelle kaikenlaisia kysymyksiä. "Voi sinua hupakkoa, minkälainen sinä olet. Anna herra kapteenin olla rauhassa tule pois mokoma hälppä", sanoi rouva ja yritti vetämään tyttöä käsipuolesta pois. "Anna minun olla, äiti, en minä ole sedälle paha", sanoi Helmi surumielisesti. "Olkaa aivan huoletta, rouva, siitä asiasta.
Lemmittyni ... sydänkäpy ... unelmaini lapsi ... minkälainen lienee elämäsi ... mitä polkuja vaeltanet? Voi, toivojeni lapsi, varmaan kasvat hyväksi ja jaloksi, varmaan on elämäsi oleva valoisa ja kaunis... Synnyithän sunnuntaiaamuna kirkonkellojen kaikuessa!
Nyt kerroin kapteini Corsicanille mitä tiesin Harry Drakesta, se on mitä tohtori Dean Pitferge oli minulle ilmoittanut. Minä selitin minkälainen hän oli, tämä hävytön ja hälisevä veikari, joka pelin ja irstaisuuden kautta jo oli joutunut häviöön ja joka oli valmis vaikka mihin, kun vain voittaisi omaisuutensa takaisin.
Minkälainen avioliitto siitä muka tulisi, kun mies ei kirkkotielläkään jaksaisi selvillä päin olla. Pian se Simo huomasikin viittauksen ja rupesi pakinoille emännän kanssa tästä asiasta. "Kyllähän ne minuakin kuuluvat juomariksi huutavan" ... sanoi hän emännälle ... "vaan turhaan ne kumminkin siitä suutansa soittavat.
Arvaanpa minkälainen mielikuva lukijassa syntyy ensiksi kun hän tuon otsakirjoituksen lukee. »Pariisitar», siis tuo maailmankaupungin kadun kukka, joka kukkii lokaviemärin partaalla, tuo keveä, huikenteleva olento, tuo kaunis ja vilkas ja tulinen, mutta vaarallinen ja myrkyllinen. Niin, semmoinenhan se on yleinen kuva pariisittarista, sen karvaisinahan ne enimmäkseen esiintyvät matkustajallekin.