United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oh, minä olen ollut häijy ja tottelematon lapsi! Viihdytin ja hyväilin. Kuvasin ihanteellisesti D. C:ia haudan reunalla. D. taas surun vallassa. 'Voi mitä minun tulee tehdä, mitä minun tulee tehdä? Oi, vie minut johonkin! Minä kovasti levotonna. D. tainnoksissa ja lasillinen vettä ravintolasta. Ah! "Perjantaina. Tapauksista rikas päivä.
Niin miksi sitä salaisin? Minä tahdoin vielä ennen päivän nousua koputtaa sinun ikkunallesi ja kuvasin iloisena itselleni kuinka ihanata olisi, jos sinä pistäisit uniset kasvosi ulos ikkunasta ja minä saisin ottaa pääsi käsieni väliin ja suudella sinua ja anoa sinulta anteeksi monta tuhatta kertaa!
Kuinka poikkeaakaan tämä toiminnan logiikka sen passiivisen katselijan logiikasta, jonka yllä kuvasin! Hänen ajatuksensa ensimmäinen sääntö on: vältä erehdystä!
Sekä romaani että näytelmä jäävät totuuden alapuolelle. Kuningasvallalle olen myöntänyt varsin kauniin sijan, kenen on syy, ell'ei se sen parempi ole? Kuningaskunta seisoi kuin mallina edessäni. Minä kuvasin vain luonnon mukaan. Muuten en minä ole ensimäinen, joka on tosiasiaksi merkinnyt maanpakolaisten kuninkaallisten henkilöiden henkisen vajoamisen.
Perusteeltaan sellaisena, kuin edellä kuvasin, esiintyy Jamesin pragmatismi hänen esseekokoelmassaan »The Will to Believe» . Sen ihmisen, jolla on ideaalisia, uskonnollisia tarpeita, täytyy »tahtoa uskoa». Sekä hänen järkensä että hänen rohkeutensa, jonka olemus on antaa itsensä alttiiksi mahdollisuudelle, käskevät häntä tekemään näin.
Minä kirjoittelin muistojani hänestä; kuvasin minkälainen hän oli seisoessansa lemmikki-kukkien ja liljojen keskellä.
Koko Putney'n matkalla, jolloin Agnes istui postivaunujen sisäpuolella ja minä ulkopuolella, kuvasin Doraa itsekseni jokaisessa niissä sievissä muodoissa, jotka niin hyvin tunsin, milloin päättäen, että soisin hänen näyttävän juuri semmoiselta, kuin hän näytti sillä tai sillä erällä, milloin epäillen, enkö mieluisammin soisi, että hän näyttäisi semmoiselta, kuin hän näytti jollakin muulla erällä, ja melkein kiduttaen itseäni kuumeesen näillä ajatuksilla.
Suvustansa suurellinen, Ystävä ylemmillensä, Ankara alemmillensa; Entistäkin ankarampi Sitten kuin Kalervon poika Anjan rosvota yritti. Sukuhunko halvan verta! Untamon äkä ja kiukku Hänet täällä kun tapasi Ilvon yllytti uhemmin. TUIRO. Tuota heille jo kuvasin. MUUT. Jatka, Illi! ILLI. Korvat auki!
Olette sen maalannut täydessä kukassa, vaikka kukat jo aikoja sitten olivat varisseet kun olitte siellä. Attila. Minulle tarjosi elämä sinä päivänä ruusuja ja kuvasin ne okaineen päivineen. Tämän akkunan edessä näin teidät ensi kerran. Muistatteko sitä? Maria. Varsin hyvin muistan.
Minä selitin lempeästi Doralle, että Jip saisi lammaskotlettinsa yhtä säännöllisesti, kuin ennen. Minä kuvasin yksinkertaista kotiamme, jonka oma työni oli tekevä itsenäiseksi ja piirsin hänen eteensä sen vähäisen huoneuksen, jonka olin nähnyt Highgate'ssa ja jossa tätini oli asuva kammiossansa ylikerroksessa. "Olenko nytkin julma, Dora?" kysyin minä hellästi. "Voi, ei, ei!" huudahti Dora.