United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !
Maalauksen takapuoli oli täyteen kirjoitettu ikäänkuin lapsenkäden töhrimä, mutta puhtaalle paikalle oli Saara itse kirjoittanut, sen voi päättää hänen omasta erittäin kauniista käsialastansa. «Ei kuki ruusuja Saaran haudalla!» «Petrea! Jos tietäisit mitä...» Lausetta ei jatkettu; pari pilkkua näytti ilmoittavan, että kyyneleet olivat sen lopettaneet.
Vain niskaan hattu, ja tuulen Suo päätäsi tuivertaa: Rypyt otsan jo häipyy, luulen, Ja jo ruusuja poski saa! Suo kostean ilman täyttää Sun keuhkojas suolallaan, Ja murhe, mi raskaalta näyttää, Jätä myrskyjen pauhinaan! Kaikk' kalvavat, sairaat vaivat Vie myrsky jo horteillaan, Ja huoliis, jotk' kertyä saivat, Se ylväsnä henkii vaan.
Hän näytti terveeltä ja raittiilta, lieneeköhän se sitten ollut sentähden, että raitis tuuli oli puhaltanut ruusuja hänen poskillensa tahi sentähden, että ilo päästä jälleen kotiin loisti hänen silmistään. Mutta ilo haihtui hänen kasvoistaan, kohta kun hän otti esille kirjeen, jonka oli tuonut mukaan. "Tämä on Mathildan äidiltä", sanoi hän, "hän käski minun antaa sen sinulle."
Tämä kuuluisan munkkikunnan emäluostari sijaitsee keskellä sitä likaista etukaupunkia, joka on Montparnassen rautatieaseman takana salaperäisessä piilossansa ja jota myöskin kutsutaan »pyhän haudan kommissariaatiksi». Läpi tämän korttelin mustan kurjuuden saapuu tänne oudosti puettuja munkkeja villaisissa matkakaapuissansa tuoden kaikellaisia pyhiä esineitä myytäväksi kuten esim. palasia todellisesta Kristuksen rististä, öljypuun hedelmäkivistä valmistettuja rukousnauhoja pyhältä öljymäeltä, kuivattuja ja kovia Jerikon ruusuja, jotka odottavat virkistävää kostuttamista vihkivedellä, sanalla sanoen mitä omituisimman kokoelman esineitä, joiden arvo raskaiden, mykkien rahakukkaroiden muodossa sitten palaa munkkikaapujen suurissa taskuissa takaisin Jerusalemiin pyhän haudan ylläpitoa varten.
»Tosiaankin teillä on kauniita ruusuja ken niitä hoitaa? Onko teillä tytär, jonka lemmikkejä nuo kukat ovat?» »Ei ole», sanoi mummo vähän hymyillen. »Minä sekä vanha palvelusneitsyeni olemme ainoat asujamet täällä, ja uskollinen Halli koira on minun ainoa kotieläimeni. Nuoria näen kuitenkin tuon tuostakin luonani; he rakastavat mummoa, kuten mummo heitä.» »Keitä asuu täällä naapuritalossa?»
Heidän rinnallaan soittivat fauneiksi ja satyreiksi puetut soittoniekat sitroja, forminkseja, huiluja ja torvia. Toisissa vaunuissa ajoi iäkkäitä roomalaisnaisia tyttärineen. He olivat hekin humalassa ja puolialastomina. Kilpa-ajovaunujen rinnalla juoksi miehiä, heiluttaen nauhoilla koristettuja tyrsos-sauvoja tai lyöden rumpua ja sirotellen tielle ruusuja.
Ei meillä ole mitään ruusuja ... saat herneen kukkia, jos tahdot. Ei Aini huoli semmoisista... Tahdotko sinä istua venheen perässä, niin mennään rantaan...? Minä menen kysymään äidiltä ... en minä ennen tule ... pitää aina kysyä äidiltä ensin... En minä sitten lähdekään, jos menet kysymään. Miksikä et? Siksi vain! En minä virka kenellekään mitään, kun menen vain...
"Hän ei tarvitsisi muita ruusuja kuin ne kaksi pionia, jotka hänellä on lihavilla kasvoillaan," sanoi Amalia. "Hi-hi-hii," nauroi jumal. kand. Klossing. Hän nauroi aina, kun Amalia neiti oli sukkela, ja kandidaatin mielestä oli hänen morsiamensa melkein aina sukkela, ja siksi nauroikin hän melkein aina. "No, siinä olet todellakin oikeassa, Amalia kulta," nauroi rouva.
Ruusuja tukassansa ja ruusuja poskillansa, valkoisen tarlakaanikangasvaipan ympäröimänä, liihoitteli hän tanssin pyörteissä ja unohti sekä kansan, jota pidettiin kahleissa, että "elämän työnsä," vieläpä John Hellebynkin, joka istui eräässä syrjähuoneessa ja loivasi kylmää punssia haavoitettuun sydämeensä.
Siellä hän käveli kukkaislavojen keskellä ja poimi joitakuita ruusuja olimme näet heinäkuun keskipaikoilla jotka hän sitte antoi minulle ikkunasta, sanoen että hänen täytyi mennä kaupunkiin, ostaaksensa tarpeita niihin leninkeihin, joita ompelimme. Minä olisin paremmin suonut hänen jäämään kotiin ja sanoin siitä syystä että puodit luultavasti jo olivat kiini.