United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta nähtyään, että kumpasestakin etujalasta olivat kaviot lähteneet ja että veri roiski kyntyräisistä, löi käsiään toisiinsa ja hampaat kirahtivat yhteen. Maria tunsi nyt koko ruumiinsa vapisevan niin että luuli luhistuvansa maahan.
Hän oli pitkäkasvuinen, mustapartainen, iholtaan neekerin-karvainen mies, ikänsä kukoistuksessa, komea ryhdiltään ja vilkas liikkeissään, oikein voiman ja pontevuuden esikuva, muodoltaan, josta suun valkoiset hampaat loistivat, oli hän kaunis ja viisaan näköinen.
Oletko nähnyt yhtä lasia, jossa oli hampaat sisällä? KIRSTI. Jestapoo! Niitäkö hammasraatoja? No niitäkö herrasväki etsii? Näin kyllä. Juomalasissahan ne olivatkin vielä, kun menin vuodetta laittamaan herran makuusuojaan. Miks'en minä niitä olisi nähnyt, näinhän minä!
Mitäs muuta kuin miehet ja hevoset veteen huh, se oli kuin olisi talviavantoon hypännyt! Mutta me pääsimme onnellisesti yli kaulaa myöten märkinä ja niin viluissamme, että hampaat kalisivat. Koko väestö oli paennut kaupungista; ainoastaan pappi ja lukkari löydettiin erään tallin ylisiltä.
Saveljitsh rypistelemään kulmakarvojansa. "Viisikymmentä kopekkaa, niinkö?" virkkoi hän, "ja mistä hyvästä? Siitäkö, että sinä juuri suvaitsit kyyditä hänet kestikievariin? Ei millään muotoa: ei meillä tässä ole liikoja viisiäkymmeniä kopekoita. Paljoksipa kävisi ruveta joka miehelle antamaan juomarahoja; sillä tavalla pian itsekin panisimme hampaat naulaan".
Toinen heistä, Toinette, laiha ja sairaalloinen vaaleanverinen tyttö, jolla oli silmät ja hampaat kuin sudella, asui siltojen alla, kivilouhimoissa, oli jo kymmenen vanhana prostitueerattu ja kuudentoista vuotiaana vanhentunut. Siinä oli taas Alfredin historiasta uusi ja vielä inhoittavampi painos: hylätty tyttö, jonka katuelämä turmelee ja joka vihdoin joutuu rikoksien helmaan.
Sen pää on kultaa, silmät tulta, suu aamun punerrusta ja hampaat kuun valoa... Mutta sen pistoa seuraa helvetin tuska... Voi! Nainen heittäytyi maahan kiemurrellen ja kauheasti voihkien. Sitten hän taas hypähti pystyyn, päästi hirveän naurun ja alkoi uudelleen kiertää multakumpua, rypistäen jälleen paperin palloksi.
JUHANI. Kylläs tuon arvaat, kuinka nyt tapahtui. Kieppasi mar' karhu oikein rotevasti kiinni ketun kamarasta ja ravisti että hampaat helähti, niinkuin teki hyvä lukkari minulle. Mutta ymmärränpä Aapon tarkoituksen. Hän tahtoi minua muistuttaa, että joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän putoo siihen itse. Olkoon niinkin, mutta suden-kuopan saaliiksi lukkarin soisin vaan.
Se on paholainen eikä mikään sotamies! Oi Jumala olkoon minulle syntiselle armollinen! Katsohan, Bartek, millaiset hampaat hänellä on! Piru hänet periköön, minä en tahdo nähdä. Bartek vaikeni, mutta kohta hän kysyi: Wojtek! Mitä? Jos tekee tuollaiselle ristinmerkin, eiköhän se auta. Pakanat eivät ymmärrä pyhää uskoa... Komennettiin vaunuihin. Juna läksi.
Verehtynein silmin, tuskan hiki otsalla, valkoiset hampaat yhteen purtuna taisteli hän päällekarkaavaa joukkoa vastaan miettimättä, ajattelematta, niinkuin erämaan peto, sillä hän taisteli vapautensa eli elämänsä edestä.