Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Suuret, kirkkaat, tumman ruunit silmät sielullisella ja lämpeällä katsannollansa olivat omituisena vastakohtana vaaleille hiuksille, ja näyttivät todellakin vaarallisilta sille joka oli niin rohkea, että hän uskalsi niihin katsoa. Ei vaara suinkaan vähentynyt, jos näki hänen pienen suunsa täytöisine purppurahuulinen, joiden välistä hohtivat ihmeen valkoiset hampaat.
Vammata Hektor nyt koki poikaa Deukalionin, vaunuill' ottelevaa, vaan siin' ohi heittikin hieman; Merioneen ajomies, asekumppani, sai toki surman, Koiranos, kauas jäi koti, Lyktos kartanokaunis; näät jalan laivoilt' Idomeneus oli lähtenyt ensin, vieneet voiton nyt hänest' oisikin iliolaiset, ellei Koiranos joutunut ois kera valjakon vinhan vaarast' auttamahan sekä varjelemaan tuhon alta; itsepä peistä nyt sai tuta Hektorin, urhojen surman: hänt' ase korvuksiin liki leukaa iski, ja hampaat suust' ulos survoi peitsi ja halkasi keskeä kielen.
Hempukan poikkileikattua päätä kannettiin piikin kärjessä katuja myöten. Myöhään luki Sakris... Joku kissa vielä kulki ja vonkui ikkunan alla. Sitten hän nukahti ... muistamatta edes nousta sammuttamaan sähköä. Heittelehti lavallaan... Henki sirahteli epätasaisesti ... ja joskus aukesi hänen leveä suunsa ilkeään nauruun, paljastaen keltaiset hampaat. Ja hän näki unta.
Sun kohdustas se manan koira kömpi, Jok' ajaa meidät hengiltä: tuo hurtta, Jok' ennenkuin se silmät sai, sai hampaat, Mill' uuhta raataa ja sen verta nuolla, Jumalan töiden häijy pilloja, Maailman valtatyranni, jonk' alaa On kurjain raukkain itkettyneet silmät, Se sinun kohtus onkalosta pääsi Ajamaan meitä hamaan hautaan asti.
Kovan onnen pojaksi minä näytin maailmaan tulleen. Tallissa oli silloin niin hirveän kylmä, että hampaat suussani kolisivat.
Hampaat jauhoivat niin hitaasti, että tytöistä tuntui kuin vene jättäisi, jos he ensimmäisenkään kakun loppuun söisivät. Toiset ne sen sijaan näyttivät kovin hitailta. Joutuivat he viimeinkin rantaan ja sitten sitä lähdettiin. Tytöt istuivat keskellä venettä niin toimessaan kuin olisivat jo olleet kirkossa. Reeta oli perässä.
Syyskuun tultua, joka tavallisesti tuo mukanaan elämää ja liikettä pääkaupunkiin ja kouluihin tulvivan nuorison, saapui rouva Lindinkin vieras, ujo, nuori tyttö, ruskeasilmäinen impi, jolla hampaat olivat kimaltelevan kirkkaat ja poskissa pienet sievät kuopat kun hän veti suutaan puoleksi ujoon puoleksi veitikkamaiseen nauruun.
Miksei matami lämmitä minun huoneessani, vaikka minä olen käskenyt? sanoi hän ankarasti keittiön ovelta. Voi, kulta pastori, kyllä minä lämmitän... Vaan kun pastori ei ennen ole vaatinut näin aikaisin... Täällä on niin kylmä, että hampaat suussa kalisee. Herra varjelkoon ... pastori ei varmaankaan ole oikein terve ... pastori on niin bleeki, että... Niin, en luultavasti olekaan oikein terve.
Vaikkapa sen, miksi sitä taas sanotaan, sen pörhötukkaisen, suurinokkaisen, se poika se tuopi kuivana vaikka vedestä. Sen kun olisi ottanut! Mene sitä ottamaan, sanoi hampaat irvessä heidän luoksensa istahtunut Horoshafka: se poika ei tuhatta vähemmästä ottaisi edes sylkäistäkseen. Näkyy olevan sinun kohtalosi kerran sellainen. puuttui puheeseen se akka, joka oli syytetty murhapoltosta.
Hänen hiuksensa nousivat pystyyn pelosta, että Vinitius pitäisi hänen heikkouttaan uppiniskaisuutena ja uudestaan käskisi ruoskia häntä. "Kunhan saisin vähän viiniä, niin se minua lämmittäisi," puhui hän, ja hampaat kalisivat hänen suussaan. "Sitten olisin valmis lähtemään vaikkapa Isoon Kreikkaan." Jonkun ajan kuluttua oli hän päässyt niin voimiinsa, että he saattoivat lähteä.
Päivän Sana
Muut Etsivät