United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kylmät kahleet, akkunan paksut kalterit, lujasti teljetty ovi ja huoneessa haudan pimeys ja äänettömyys; kaikki tämä synnytti sielussansa äärettömän kauhistuksen. Hän muisteli kotoansa kivisellä aholla yläpuolella vihantoja peltoja ja korkean vuoren alla. Hän muisteli kaunista, lempeätä vaimoonsa, pientä lastansa ja vanhaa hurskasta isäänsä, ja koskena juoksit kyyneleet poskillensa.
Siis synkeet tunturit mun piirittää Ja toivontähti ijankaikkiseksi Nyt kovan onnen mustiin pilviin sammuu. Mut kohta vuotaa veri koskena, Ja tulkoon kuolema ja helvetti! Mun armas isäni, ma rukoilen, Vieroittakaatte mielestänne pois Tää verinen, tää julma kostotyö. MAUNO. Mä tytärtäni rukoilen, mut turhaan. ELMA. Te multa mahdotonta rukoilette. MAUNO. Sä multa mahdotonta rukoilet.
Siinä laski tuo ruskeavesinen Vantaa koskena alas, pitäen aikamoista pauhinaa ja metakkaa mennessään. "Katsopas tuota hurmaavaa vettä, kuin tahtoo viedä silmät mukaansa", tuumi mummo. "Kyllä sen partaalla on hauska asua, vaan en tahtoisi alituisesti kosken ääntä kuunnella, sillä se on niin levotonta minusta", arveli Elsa. Mummo oli siihen asti omasta tahdostaan kantanut eväskoria.
Sihisi sininen lisko: "On kapehet kaunihimmat, ihanammat itsellämme, kääntynetkin nyt takaisin taikka turmasi tulevi!" Sylki Syöjätär vesille, meri koskena kohisi, hyökyi hyrskyt rantamalle; Pyhä Yrjänä ylinkä ajoi orhin aallokkohon, miekan välkkyvän kohotti pään päälle kähyjen vaimon: "Neuvonet minulle neien, oman säästät herjan hengen."
Bakk! komensi kapteeni, ja laiva pani tuota kiihkeätä, koneensa syvimpien intohimojen purkauspakkia, joka veden nostaa perän alla koskena kiehumaan ja tärisyttää runkoa sen pienimpiinkin liitteisiin.
Onnellisempaa yhtymystä kuin tämä ei voisi Jaskalle tapahtua. Saitteko mitään selkoa, minkälainen kyttyräläisten koti oikeastaan oli? Saimmehan me. Vasta saatuani Jaskan lujasti köytetyksi heitin silmäyksen purolle päin. Puro vaahtosi nyt valkoisena koskena. Pato oli särkynyt, ja Jaskan linna tyhjentyi hirveällä kohinalla.
Minä seurasin sen tietä yhä; kuin tuli nälkä, pyysin ruokaa taloista joen rannalta, ja kuin janotti, join vettä joesta, ja kuin väsytti, panin levolle rannan pehmeälle nurmikolle. Mutta Kohiseva kävi yhä isommaksi ja hurjemmaksi. Se ei enää välttänyt kallioita, vaan karkasi niitten yli kohisevana koskena, ja lepäsi sitten taas tyynemmässä vedessä, hakien voimia uusiin taisteluihin.
Hengitys oli syvästi hyrskähtelevä ja silmistä vuoti koskena kyyneleet. Mutta mitä enemmän juoksi kyyneleet, sitä enemmän täyttyi sydän sanomattomalla ilolla, että Antti luuli tulevansa kipeäksi ja kohta kuolevansa. Saarnaaja oli lopettanut rukouksensa ja makeasti hymyillen antoi Antin kyynelten vuotaa ilman häiritsemättä.
"En ole, mutta uskon, että puhuit totta vakuuttaessasi, että aiot naida hänet, ja sen vuoksi kerron nyt sinulle asioita, jotka saavat daroveresi koskena tulvaamaan sydämeesi, jotka saattavat sinut semmoiseen tuskaan, että riennät eteenpäin niinkuin se vaivainen, joka on myöhästynyt ja näkee taivaan portit sulkeutumaisillaan, ei koskaan enää auetakseen."
Heti paikalla lakkasi hän laulamasta, mutta airot liikkuivat sitä nopeammin ja veneen kokka koskena vaahtosi. Keveästi kuin vesilintu kiiti tuo pienonen pursi salmen yli ja pian oli se laskenut maihin siihen paikkaan, missä nuori ritari seisoi.