United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Purolle päästyämme heittäysimme maahan ja pistimme pään ja olkapäät veteen, enkä voi sanoa kumpi tuntui suloisemmalta, puistutusko, joka kävi ruumiin läpi kylmän veden virratessa päällemme vaiko nautinto, jolla vettä joimme.
Milloin tapautuivat pienelle, kauniille lammelle, milloin lorisevalle purolle, milloin jollekin suurelle yksinäiselle kivelle, joka oli kuin jättiläisrakennus sakeassa metsässä, tahi kauniille aukealle. Väliin kulkivat he peninkulmia metsissä kierrellen, tavaten milloin mitäkin uutta ja ihmeteltävää. Mitä hän nyt tekisi tänään, miten saisi kulumaan ajan?
Ennen auringon nousua ja viimeisten tähtien sammumista kävelin kuitenkin purolle ja uin eräässä sen syvässä pyörteessä. Kylmän veden vielä ihoani kihelmöidessä menin sisään, korjailin tulta, istuuduin sen ääreen miettiäkseni perinpohjin asemaani. Nyt olin varma siitä että setäni oli viholliseni.
Hilja meni ja puhui purolle: "sinä pieni lapsi, joka vielä makaat kehdossasi, mitä sinustakin maailmassa tulee? Kulje hiljaan ja kiltisti, rakas puroni, ja anna minun tietää kohtalosi, kuin kasvat isoksi." Hilja kulki yhä eteenpäin ja puro juoksi hiljaan räiskyttäen kirkasta vettänsä rantojen kukkasille. Sill'aikaa joi se niittyjen nesteitä ja söi kukkasten juuria ja kasvoi niin yhä isommaksi.
Herrat, sanoi Athos, hän on puolen lieu'n päässä täältä virtaan päin. Hyvä, sanoi d'Artagnan; näytä tietä Grimaud. Grimaud kääntyi menemään poikki ketojen ja rupesi nyt matkueen oppaaksi. Noin viidensadan askeleen päässä tultiin pienelle purolle, jonka yli kahlattiin. Erään salaman valossa nähtiin Enguinghem'in kylä. Tuollako? kysyi d'Artagnan.
Tässäpä, ajattelin minä, on hyvä lepopaikka; menin sitten purolle ja join oiva lailla, sillä vesi oli puhdasta ja hyvää, ja minulla oli polttava jano; sitten avasin laukkuni, otin yhden laukan ja muutamia korppuja, joissa kaikki ruokavarani olivat, istuin kivelle puron partaalle ja aloin illastella, jonka tehtyäni aioin panna tornin holviin maata; ja se oliskin ollut komea yömaja sotamiehelle, joka nyt juuri sodasta palasi, niinkuin teidän ylhäisyytenne, joka on vanha sotija, hyvin ymmärtää."
"Minä väsyn yksin paimentaessani paljon pikemmin kuin yhdessä hänen kanssaan, vaikka silloin kiipeämmekin paljon korkeammalle. "Mistähän se johtuu? "Jalkojani polttaa. "Minun kai on mentävä purolle niitä jäähdyttelemään. "Samalla näen myöskin, kun hän tulee karjoineen rinnettä alas. "Aurinko ei polta enää." Hän pyyhkäisi päästään kurpitsan lehden, jota oli pitänyt hatun asemesta.
Silloin kiipesi hän yli aidan ja meni pellolle. Astuttuaan vähän matkaa tuli hän purolle, jonka yli oli mentävä pitkin kapeita porraspuita. Kyllä tuon portaan pitäisi kestämän, olihan se kestänyt niin kauvan eikä vielä kukaan ollut pudonnut veteen, olipa se jo ollut tässä monta vuotta. Jos se nyt pettäisi? Vanhus on raskas!
Kun hän saapui purolle, joka alkoi mökin lähteestä, niin hän arveli peseytyvänsä, ennenkuin lähtisi vieraihin. Hän nakkasi myttynsä ison hemlokin alle, heitti maahan lakkinsa, vyönsä, paitansa ja laski niiden viereen ladatun pyssynsä.
'Oi, te, Luojan rikkauden ja hywyyden puhtaat alkulähteet, kuinka onnelliset te olette kaikessa wiattomuudessanne, jospa minä olisin yhtä onnellinen kuin te! ajattelin silloin sydämessäni ja kyyneleet walahtiwat silmiini. Lepo ja korwen raitis ilma oli wähän wirkistänyt woimiani. Minä nousin sammalwuoteeltani, menin purolle ja join siitä puhdasta ja raikasta korwen wettä.