United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt oli Marjettan vuoro ryäistä ja sepä olikin ainoa vastaus, minkä hän suustaan sai seistessään siinä Taavetin edessä. Mielihyvällä katseli kellonsoittaja hetkisen tuota hiusmartoansa myöten punastuvaa tyttöä, joka yhä vaieten näpelöi huivinsa nurkia. Viimein katkasi hän vaitiolon kysyen: "mitäs arvelet siitä? Eikös se sinustakin kävisi laatuun?"
Nyt on taas elämällä sisältöä, nyt se taas se suuri tarkoitus, tehtävämme isänmaallisuus, seisoo totisena edessä niinkuin ennen Cygnaeus-vainajan ensi aikoina. On, niinkuin olisi uudistus ja jalostus tapahtunut, niinkuin olisi toimintaan uutta henkeä puhallettu. Kai tuntuu sinustakin niinkuin minusta.
Eikö hän sähkösanomaakaan lähettänyt? Tuntia ennen kuin tuli. Eikö sinustakin, Asta, ole se niin Alfrediksi? Niin on. Hän on kaikessa niin umpimielinen. Vaan sitä suloisempaa oli, sitte kun sain hänet taas luokseni. Niin, sen arvaan. Minä kun jo neljätoista päivää ennemmin olin häntä odottanut! Ja hän voi hyvin? Ei hän alakuloinen ole? Hän oli aivan kuin kirkastettu, kun hän astui ovesta.
Ja minä näen sen sinustakin! Sinä lähdet luotani! Sen matkatoveriniko kanssa, tarkoitat? En sitä tarkoita, vaan mikä on vieläkin pahempi. Sinä menet ominehtoinesi luotani. Sillä sinusta tuntuu, että ainoastaan täällä minun tykönäni sinulla ei ole mitään, minkä eteen elää. Vastaa minulle! Etkö ajattelekin niin? Ja jos niin ajattelisinkin ? Oo, he ovat löytäneet hänen, saat nähdä!
Siinä Mari puheli kuiskaamalla Elsalle: »Jos minä lähtisin sinun kanssasi ja yhdessä käveltäisiin kadulla, niin ihmiset päättäisivät sinustakin, että sinäkin olet huono ihminen. Sinun olosi olisi sitten vielä pahempi, sillä ihmiset ovat tylyjä muutenkin! Minä tulisin teille ja selittäisin asian äidillesi, vaan en minä ilkeä, minä häpeän itseäni.
Suus' kiinni, Aleksanteri, vastasi Kirila Petrovitsch, älä unohda, että minä vielä sinustakin selvän teen. Mene huoneesesi. Ja sinä, kierosilmä, sinä näytät mieheltä etkä lurjukselta; jos tunnustat minulle kaikki, niin en rankaise sinua, annanpa vielä viisi kopeekkaa, että saat ostaa pähkinöitä. Anna sormus ja mene sitten. Poika avasi kouransa ja näytti, ettei siellä ollut mitään.
"Mitäpä häntä huolit niin suuresti surra," lohdutti Uoti-renki, joka oli toisia rauhallisempi; "kyllähän Luoja murheen pitää sinustakin ... ja kelläpä ei täällä matoisessa maailmassa pahuutta ja vastoinkäymisiä ole." Nämät jälelle jääneet henkilöt, nimittäin Juhon leski, Anna, palvelioitten kanssa pitivät yhden vuoden vielä taloutta pappilassa, vaan sitten muuttivat he mikä minnekin.
Eikö sinustakin siltä tunnu? AHR
Sillä se on niin kiduttavaa minulle. Kas niin. Nyt on hattu valmis. Kiitos. Vaan sitte vielä vasempaan käsivarteen. Siihenkikö harso? Niin, se kuuluu asiaan. Noo, kun niin tahdot. Pidähän kätesi yhdessä kohti. Niin että en pistä sinua neulalla. Tämähän on niinkuin ennen muinoin. Niinkö sinustakin? Silloin kuin olit pieni tyttö, niin istuit näin ja laittelit vaatteitani. Minkä osasin.
Minä koetin turhaan muistella senkaltaista lausetta; isäni oli vaan suuttuneena puhunut kellariin unhotetuista arkuista ja laatikoista ja kutsunut "järkevää väkeä" kauppiaiksi. "Kentiesi saan tilaisuutta puhua herran kanssa sinustakin", lisäsi hän. "Herran tähden ei, ei, Ilse!" huudahdin minä tuskastuneena. "Minä juoksen paikalla sieltä pois, etkä sinä näe minua milloinkaan enää!"