United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Voivatko toisen ajatukset sanoitta ilmetä toiselle, joka on hänelle käynyt henkeäkin kalliimmaksi? Maria irtautui hänestä, lempeästi mutta päättävästi ja meni häneen katsomatta omaan suojaansa. Lukkoa ei väännetty kiinni. Mutta ovella seistessään Adelsvärd tunsi, että sitä oli pidettävä lukittuna. Taas hän istuutui avoimen akkunan ääreen. Hän oli yön ja kuun vallassa.
Nyt oli Marjettan vuoro ryäistä ja sepä olikin ainoa vastaus, minkä hän suustaan sai seistessään siinä Taavetin edessä. Mielihyvällä katseli kellonsoittaja hetkisen tuota hiusmartoansa myöten punastuvaa tyttöä, joka yhä vaieten näpelöi huivinsa nurkia. Viimein katkasi hän vaitiolon kysyen: "mitäs arvelet siitä? Eikös se sinustakin kävisi laatuun?"
Vaimo on aivan laihtunut; hän on puettu karttuunihameesen. Hampaansa tärisevät hänen seistessään tuossa kadulla kylmässä tuulessa. Hänellä ei ole kotona enää mitään, kaikki on hän kantanut panttilaitokseen. Kahdeksan työtöntä päivää riittävät kyllä tyhjentämään talon.
Pulkat vedettiin syrjään, kätkettiin tiheään näreikköön ja jälki lakaistiin havuluudalla umpeen. Kun taas seistiin suksilla, valmiina alas lähtöön, näyttivät miehet odottavan käskyä, ennenkuin laskivat suksensa menemään. Seistessään siinä he olivat kuin joukko sydänmaitten sissejä ryöstöretkellä, aikeissa karata viljeltyjä seutuja hävittämään.
Kohta tuli sitä myllyaitan alasillallekin, niin että se pian virtana vilisi seinän raoista sisään ja kynnyksen yli koskena ulos. Tehköönpä nyt puhdasta, kun tahtonee, sanoi Matti, vedessä seistessään. Mutta eräs asia alkoi Mattia huolettaa sitä mukaa kuin vesi nousi: se, ettei enää alkanut saada säkkejä jauhotorven alla kuivina pysymään ja jauhot ilman säkkiä juoksivat jokeen.
Ja hän pyörähti ympäri peilin edessä nähdäkseen, oliko kaikki järjestyksessä; Eugen seisoi äänettömänä ja tarkasteli häntä. Hän oli hyvin sievä siinä seistessään, kihara tukka kammattuna korkealle päälaelle, ja hänen hieno hipiänsä oli heloittavan kaunis vaaleansinistä pukua vasten, joka ympäröi hänen upean vartalonsa.
Hänellä oli hyvät silmät ja hän saattoi sieltä selvästi nähdä Doran. Dora taas oli likinäköinen, ei voinut niin kaukaa eroittaa häntä, vaikka olisi sattunut katsomaankin sinnepäin. Seistessään siinä ja lakkaamatta katsellessaan vaimoaan alkoi Eugen vähitellen tuntea melkeinpä raivoa.
Tytön silmät näyttivät vasten auringonvaloa tummilta hänen seistessään siinä Adelsvärdin edessä. Hän sanoi jurosti: En minä koskaan kysy. Eikä minulla ole mitään tekemistä sinun kotisi kanssa! Adelsvärd kääntyi poispäin.
Ja nyt seistessään väentungoksessa ylioppilassalissa, seistessään jälleen noitten pilarien juurella häikäisevässä kaasuvalossa, oli niinkuin kajahdus entisten innostusten ajoilta jälleen olisi mielessä liikahtanut. Hänessä oli ehkä vain ollut liian vähän luottamusta itseensä. Taikka hän oli tahtonut kaikkea yhdellä kertaa. Hän oli tahtonut tyydytystä nykyhetkessä.
Hän onkin niin äärettömän hullunkurisen näköinen, seistessään siinä melkein itkuun purskahtamassa, hiukset sileiksi kammattuina, ja hän huoahtaa valittaen: »Taivas teitä armahtakoon, te hullut lapset!»