United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja niin katsottiin, seistiin vajan ovella. Kana, jota väen uteliaisuus häiritsi, ei tietysti muninut, vaan käveli vajan lattialla ja kotkotti hermostuneesti. »Ei mennä pois ennenkuin munii», varotteli vain Sakari väelle, uteliaisuudesta kiihtyneenä, ja niin odotettiin. Hippiläinen odottikin jo mahallaan ruohokossa lojuen. Kana hermostui yhä enemmän ja kotkotti yhä äänekkäämmin.
Ulos vaan ajettiin junasta, ja siinä sitä seistiin pimeässä muutaman kadun kulmassa. Turhaan odottelimme mitään "agenttia". Miehissä kokosimme kaiken kielitaitomme ja läksimme asemalta tiedustelemaan, milloinka laiva lähtee Victoriaan ja mistä päin se lähtee. Monesta aikaa tapasimme täällä oikein Suomen mallisia virkamiehiä sellaisia, jotka eivät tietäneet mitään.
sen vastakehää kiertäväinen, jätti jo Ganges-virran, kerallansa Vaaka, min pudottaa se kädestään, kun voittaa; niin että siinä, missä olin, posket Auroran armaan punavalkeuiset jo kellahtui, kuin ollut ois hän vanha. Me vielä seistiin merenrantamalla kuin miehet, jotka askeltansa miettii, kun mieli vaeltaa, mut ruumis seisoo.
sen vastakehää kiertäväinen, jätti jo Ganges-virran, kerallansa Vaaka, min pudottaa se kädestään, kun voittaa; niin että siinä, missä olin, posket Auroran armaan punavalkeuiset jo kellahtui, kuin ollut ois hän vanha. Me vielä seistiin merenrantamalla kuin miehet, jotka askeltansa miettii, kun mieli vaeltaa, mut ruumis seisoo.
Matti työntäsi pelokkaan, vastustelevan pojan ovesta eteiseen ja murahti: Siinä se nyt on! Rakas laps... yritti äiti syli avoinna, mutta jäi aivan sanattomaksi nähdessään edessään poikansa näköisen, likaisen ja huonosti puetun tytön. Fyi! sai hän hiljaa suhahdetuksi. Mi... mitä tulimmaista tämä on! hämmästyi isäkin. Seistiin ääneti.
Jos silloin seistiin vankkana ja tehtävämme tehtihin, niin parta kestiss' ukolta se kärvennettihin; mut tuimana jos oltu ei, niin hän se viinat meiltä vei ja lupas lainan kuitata Don-virran rannoilla.
Niin, tässähän sitä ollaan... Seistiin ja katsottiin... Minnekä sinä, Naimi, sait minun kenkäni? Naimi uskalsi nauraa vain lyhyen naurun, vaikka oli sen pidätyksestä pakahtumaisillaan. Musti hyökkäsi samalla sisään ovesta, jonka kyytimies avasi kantaessaan sisään tavaroita.
TIMO. Minä ja sinä yksi, keskievarin Antti ja Jussi toinen; kuinka monta meittiä ollaan? Se on ongelmani; kuulkaat päälle, pojat! Kuinka monta, herrani? LUKKARI. Kaksi, poikaseni, vaan ei suinkaan neljä; niin, lilli-poikaseni, kaksi, kaksi vaan. He, he! TIMO. Kas siinäpä seistiin. Niin vastasin minäkin Loimaan miehelle. Mutta äläst!
Vaikeni viimein ankara soitto Ja vallitsi hiljaisuus, Kalmistoss' seistiin kuusien yössä Mun hautani partahall': Sillan neito kaunokihar Esiintunkee punertain Ja, otsaltans hiukset viskain, Seisovi arkkuin ääreen.
Kulki pyörien päällä? Monienkin pyörien päällä kulki ... ja kun me seistiin siinä sen huoneen edessä, jonka eteen ne sen ajaa ... ja alettiin odottaa... Mihinkä aikaan se tulee? Ei siihen kauan aikaa ole enää sen tuloon ... puolen päivän aikaan se tulee. Nyt on kohta jo aamiaisten aika... Saatte sitä kiireesti kulkea, jos mieli ennättää näkemään...