United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Että suomalaisuus tällä aikakaudella vielä pysyi jokseenkin vankkana, sen todistaa tänne muuttaneiden muukalaisten pikainen mukaantuminen Suomen kansallisiin oloihin. Piispa Eskil Petraeus, joka 35 vuoden iällä tuli Ruotsista Suomeen, perehtyi kieleemme siihen määrään, että toimitti ensimmäisen tunnetun Suomen kieliopin ja johti Raamatun-käännöksen lopullista suoritustyötä.
Kevät kukkii ja kuolee taas. Pitäjän hautausmaa pukeutuu väliin valkoiseen hurstiin ja väliin lehteen ja kukkaseen. Polvi nousee ja elämän menossa temmeltää ja lähtee pois, sijaa uudelle tehden, mutta aina vaan vankkana seisoo hautausmaalla muistokivi, jonka kiitollinen kansa oli vanhalle kirkkoherralle siksi kerran pystyttänyt.
Kuni puhtahan vihreenä kukkiva maa Juhannuksena juhlivi, loistaa, Joka kolkasta aurinko loisteellaan Pois talviset tahrat poistaa, Niin puhtaat nyt mieleni mietteet on, Oma impeni, hempeä, hellä! Sinä ryönäisen rintani puhdistit Jalon henkesi hempeydellä. Kuni kukkula vankkana vastustaa Tuhotuulia, yltiöpäitä, Kuni kallio uljaana uhmata voi Syysai'aankin synkkiä säitä,
Sa pellon perkkasit, Sa kylvit maan, jo varhain näit sa toivot Suomen toukoin, nyt kaikki riemuin sinne rientää joukoin unelmas valtakuntaan valoisaan. Sa joskus yksin seisoit. Vankkana isäisi maahan juures juutit sa.
Siell' elää kansa niin sitkeä kuin vaahteren latva nuori! se kyllin saanut on itkeä, mut vankkana on kuin vuori; se orjana ollut on ounaan herran, se vaivaa nähnyt on toisen verran kuin Suomi muu, mut murtumaton ja hilpeä vielä se on.
Sumu, joka tähän asti oli vankkana vaippana verhoillut vesiä, alkoi jo haihtua, ja selvästi eroitti nyt Martti venheen. Se oli vielä kuuluvissa, ja, molempia käsiään suunsa edessä pitäen, huusi Martti jyrähtävällä äänellä: "venhe hoi!"
Suuremp' Aias tuo sopavälkkyvän Hektorin surmaks suuntasi peist' yhä, vaan uros suojasi, taitaja taiston, taa häränvuotaisen kupukilven hartiat laajat, 360 tarkkasi peisten viuhuntaa, vihinää väkänuolten. Kääntyvän huomasi kyllä jo ottelon häälyvän onnen, vaan sotakumppanejaan toki suojaten vankkana seisoi.
Ei vavissut hänen äänensä, ei sorahdellut hänen puheensa, ei rävähtänyt silmänsä, vaan horjumattomana, vankkana, kuin ikuinen tammi hän seisoi muukalaisen edessä, ja rauhallisena virtana tulivat ne muutamat sanat, joilla hän vastasi: En tiedä onko teidän maassanne aatelia. Meidän maassamme on. Se ei ole vielä koskaan vääryydelle selkäänsä notkistanut.
Nuoren miehen tuleekin olla rohkea, ja rohkeutta me tarvitsemme tavallista enemmän tänä aikana, jolloin meistä maailmaa kokeneista vanhoistakin valoisin kevätpäiväkin näyttää pimeältä. Mutta kyllä aika neuvon tuo, kunhan kaikki vankkana muurina toisiimme liitymme eikä joukosta tarvitse kaivata teidän arvoisaa rehellistä miestänne, hyvä Elise rouva. Hyvä.
Mitä tekisi hän siellä tuntureilla?" "Hän voi jäädä yöksi Grönnelid'in karjamajoille." "Mutta se olisi liian rasittava matka... Sinunhan täytyisi kulkea aivan raivaamattomia metsäteitä!" "Saa hän istua hevosen selässä aina karjamajojen toiselle puolelle. Musta kulkee kyllä kun sinä istut satulassa vankkana kuin pappi tunturien, rämeitten yli.