United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
HAAMU. Terve, neitoinen! Olen mä haamu kuolon maasta, mutta ennen, eläissäni täällä, näitä tienoja polkeissani, olinpa emäntä Kalervon ja onnettoman Kullervon äiti. Ja hänenpä tähtensä nyt hautani levosta läksin, kävin pilvien hallitsijaa rukoilemaan, että toki hän armahtais miestä kohtalossa kiukkuisessa; mutta turhat kaikki huutoni, ei kuule hän emon ääntä.
Jo hämyy, uneen vaivun, Mun uuvutti päivän työ. Yli hautani lehmus huminoi, Miss' satakieli laulelee; Soi laulussa lempi, lempi, Sen uinuja kuulla voi. Romansseja Pekka Parka. Ja Hannu ja Kerttu tanssivat vaan, Ja silmät ne säihkyy armaat. On Pekka vait, ei liikukaan, Ja kasvot on tuhkanharmaat. Ja Hannu nyt Kertun sulhanen on, Koruvaatteissa viettää he häitä.
Hän, jok on paikkani maan päällä vienyt, mun oman, oman paikkani, mi vapaa Jumalan Pojan kasvojen on eessä, mun hautani on viemäriksi veren ja loan tehnyt niin, ett' Enkel' Tuonen, mi alas lankes, iloita voi siitä.» Värihin pilvein, milloin aamuin, illoin Aurinko niitä vastapäätä palaa, ma näin nyt verhoutuvan kaiken Taivaan.
Tulkohon taistelo höyryävä, Nälkä ja kuolema kirvelevä: Jään minä elohon urhojen kanssa, Muistojen rihmaan loistelemaan, Kunnian kukkia kantavi kansa Hautani kumpua kaunistamaan. HANNU. Nä'en kyllä, ettei päätä, mutta sydän On nuorukaisen elon ohjaksissa.
Pääsinpä likemmäksi rantaa ja näin, että talo, johon riennän, on autio. Siinä ei ollut kuin maahan rytistymäisillään olevia lahonneita huoneröksiä, joissa ei ollut kattoa lastuakaan. Ovet ja ikkunat auki. Nyt tiesin, että lammissa on hautani. Menin kumminkin niin pitkältä kuin pääsin.
Toivottu ei mua maailmaan, en toivonut itse, sattuma alkuni on, sattuma synnytti mun. Käy kumu outo ja lakkaamaton minun hautani yllä, askelet kiiruhtaa, nousten ja langeten taas. Kulkija, ken elon päivässä käyt, oi kerro sa mulle: kunneka kiiruhtavat askelet ylläni mun? Onnellisen hauta Synnyin maailmaan minä vuokkojen kukkimisaikaan, orvokit valmihit ei, kun mun jo kuolema vei. Sydämen hauta
Sanat kuuluivat näin: »Oi lumi tuiskuile, tee hauta minulle! Tää sydän polttava jo etsii lepoa. Kun hautaan lasketaan, mua, lumi, peitä vaan ja unhotettua niin helmaas tallenna. Oi lumi, jäiseksi sä laita hautani, ett' lemmenliekkini siell' ijäks' sammuisi.» Näin hän lauloi mutta minä hiivin taas pois yhtä hiljaa kuin olin tullutkin. Muutamia viikkoja myöhemmin minua kutsuttiin hänen luoksensa.
"Mantua synnytti mun, Kalabria henkeni otti, Hautani Naapoliss' sain; sodat, pellot ja paimenet lauloin." Vai saattaako kristillinen mielemme meidän kääntymään näistä pois Puteoliin, katsoaksemme Pyhän Paavalin maalle nousemista ja seurataksemme häntä Caesarin valta-istuimen juurelle? Keväinen päivä alkoi jo iltaantua, kun lukuisa seurue matkusti Neapolin tietä Romaa kohden.
Paikan tiedän, missä synnyin, missä kasvoin lapsena, Paikkaa hautani en saata, ihmislapsi, arvata. Lyhyt matkani on täällä, vaikka monivaiheinen; Outo, tietämätöin mulle kuitenkin on loppu sen. Salli, Herra, nuoruuteni Sinulle mun uhrata, Elonhetket kaikki salli elää siinä uskossa, Että kerran päivä päättyy ajan vaihettelevan, Uuden aamun kellot soivat halki kolkon maailman.
Hän on käytännöllinen mies, joka tulee järjestämään kaikki minun asiani. Minä toivon tulevani haudatuksi isänmaahani. Dina-neiti tuntee minun toivomukseni siinä suhteessa ja ne rahat, jotka olen lahjoittanut hänelle, ovat ai'otut minun hautani kunnossa pitämiseksi." Taaskin uusi yskänpuuska, ankarampi kuin koskaan ennen. "Te ette saa puhua niin paljon, herra Blendenau, se väsyttää teitä."