United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rakuunoiksi sitten saivat saman päivän ennättäin; veljinä he vaarat, vaivat kesti vierekkäin; eipä jäänyt heiltä vielä vanha kiista pois, kilpasivat sotatiellä, kumpi uljaamp' ois. Miehuudesta joukossansa olivat he mainitut, siinä heit' ei voittavansa kenkään kerskunut. Kumpainenkin korpraaliksi kohta tehtihin, mutta yhtä riitaisiksi jäivät sittenkin.
Kun synkkään kuolinkoppihin säät talven vielä pauhaa, niin ensi kevään kukkaset koristaa haudan rauhaa! Maanpakolainen. "Vain turvaks lain ja kuninkaan me Skotlannista lähtiin; vain teillä lain ja kuninkaan me Iirin-rannat nähtiin, kulta, me Iirin-rannat nähtiin. "Min uljuus voi, se tehtihin, mut turhaks kääntyi koitos.
Kun hän juhlapuvussansa ynseänä seisoi näin, väki kaikki seisoi kanssa unisilmin töllistäin, jotain tempuiss' aina puuttui, käänteet nurin tehtihin, kunne viimein ukko suuttui, kaikki hiiteen heittikin. Mutta näin vain paraateissa toisinansa tapahtui; muulloin väen harjoitteissa vanhaan tapaan pukeutui. Hei, se oli toinen juttu!
Tähtiyö, min valvoa ma Hämeenlinnan jäillä sain, aikain viertyäkin vielä kirkkaan' olet muistossain, vaikka siellä miehuus turhaks, toivo tyhjäks' tehtihin, vaikka kurjan raukan tähden unelmaks jäi voittokin.
Rakuunoiksi sitten tehtiin yhtenä he päivänä; kestävän he aina nähtiin vaarat veljinä; eipä jättänehet vielä vanhaa riitaa pois, kilpailivat sotatiellä, kumpi uljaamp' ois. Miehuudesta joukossansa olivat he mainitut, siinä heit' ei voittavansa kenkään kerskannut. Kumpikin he korpraaliksi kohta tehtihin, mutta yhtä riitaisiksi jäivät sittenkin.
Jos silloin seistiin vankkana ja tehtävämme tehtihin, niin parta kestiss' ukolta se kärvennettihin; mut tuimana jos oltu ei, niin hän se viinat meiltä vei ja lupas lainan kuitata Don-virran rannoilla.
Ja olivat onnelliset kun vaan ei ollehet onnettomat, mut joku jos äkkiä onnen sai, siitä tehtihin sormukset somat. Siitä tehtiin kultaiset kellot vaan ja korvarenkaat ja käädyt, mut niitä ei tietysti kantaneet kuin yhdet ja ylemmät säädyt. Ja niitä ei tietysti kannettu kuin joskus juhlissa näissä, kuin apin ja anopin peijahissa ja langon ja kälyn häissä.
Ol' ukko yrmä, mi haasti harvoin, Mut tarkka ja mielevä mies; Hän kohta ties, Mitä tarkoitti kiireinen kulku Ja matkan syyt hän ymmärsi arvoin. Hän Kultaista Laumaa vihaa ja pelkää, Mut herraansa ihailee hän Ja taitoa tän: He rosvosi takaa, mut eessä He lahjoin kulki ja nöyristi selkää. Kun liitto tehtihin ryöstöteistä, Hän ei epäillyt laisinkaan, Ett' tahtoi Iván Vain syntipukkia kanssaan.