United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rovasti ei tiennyt itsekään, mihin oikeastaan kävelisi. Ei haluttanut mennä Antinkaan työpaikkaan, kun tuo oli niin umpimielinen. Ilta oli kuitenkin saatava kulumaan, kun ei tullut lähdetyksi kotimatkallekaan yötä vasten. Nyt oli rovasti saapumassa kartanoon, kun talon lehmien kellot rupesivat kuulua rämisemään vaaran rinteeltä.
Toini oli huvitettu hyväsydämisestä, iloisesta Elina-rouvasta, jolla arkisuutensa ohessa oli niin paljo todellista sydämen hienoutta. Pieni amerikkalainen, jonka elämäntarina nyt oli hänelle uskottu, herätti myöskin hänessä lämmintä mielenkiintoa. Mutta tuo umpimielinen, maailman rantoja kiertänyt mies, jonka katse oli synkkä ja epäluuloinen, mitä hän voisi hänelle antaa?
Tässä murheellisessa surevassa joukossa löytyi kuitenkin yksi, joka ei näyttänyt tietävän mistään murheesta eikä surusta. Tämä oli kunnian-arvoinen Cubulos. Hänessä tapahtui muutos tässä paikassa. Hän oli ennen ollut miettivä ja umpimielinen, alinomaa peläten syntiä, ja epäillen uskoansa.
Heidän ynseä ja umpimielinen käytöksensä herätti epäluuloani; päätin pitää silmäni auki. Niinpä syödessäni ja toverieni kanssa jutellessani pidin koko ajan varkain silmällä talonväen hommia. Hetken kuluttua huomasinkin vaarin salakähmää kuiskaavan jotakin pojalle, joka veti sarkamekon päälleen ja hevosen illastamisesta mutisten lähti ulos.
Ylioppilas Birgeristä, joka kotona oli umpimielinen ja hiljainen, katsottiin toverein keskuudessa tulevan hyvänpäivän lapsen ja herkkusuun, ja lopuksi pikku Cecilia oli kaikkien hemmoittelema lempilapsi, iloinen ja kiltti, ja hänestä näkyi lupautuvan jotakuinkin kaunis tyttö.
Kymmenkunta vuotta sitten oli hän saapunut seudulle reippaana, toimeliaana nuorena miehenä, joka jo silloinkin oli jotensakin umpimielinen luonnoltaan, eikä seurustellut naapurien kanssa. Asuttuansa niillä paikoin jonkun ajan ja ostettuansa kartanon, läksi hän pois ja palasi nuoren kauniin vaimon kanssa.
»Hänen hautansa nimessä, jonka mielen sinä villitsit, jonka rauhan sinä rikoit, huudan minä sinulle: Sinulla on ihmissielu omallatunnollasi.» »Te olitte hänen luonaan hänen kuolinhetkellään?» Knut kysyi. »En, hän kuoli sanatta ja sakramentitta. Hän ei puhunut mitään ja oli umpimielinen likeisimmilleenkin. Ei kukaan tiedä, miten hän kuoli.» »Mutta minä tiedän.
Eikö hän sähkösanomaakaan lähettänyt? Tuntia ennen kuin tuli. Eikö sinustakin, Asta, ole se niin Alfrediksi? Niin on. Hän on kaikessa niin umpimielinen. Vaan sitä suloisempaa oli, sitte kun sain hänet taas luokseni. Niin, sen arvaan. Minä kun jo neljätoista päivää ennemmin olin häntä odottanut! Ja hän voi hyvin? Ei hän alakuloinen ole? Hän oli aivan kuin kirkastettu, kun hän astui ovesta.
"Sinä, Totila, tunnet vanhempieni elämän kirouksen, sillä mehän olimme yht'aikaa Regiumissa kuningas Teoderikin asekoulussa Hildebrand-vanhuksen kasvatettavina." "Niin olimme ja rakastimme toisiamme kuin veljekset", sanoi kuningas. "Alussa olin minä vanhempieni kohtalon vuoksi arka, umpimielinen ja alakuloinen. "Mutta sinun päivänpaisteinen olentosi valaisi minunkin mieleni.
Pettymyksen tunne kouristi pikku tytön sydäntä ja hänen kasvoilleen tuli jäykkä, umpimielinen ilme. Ja kun Julia neiti tuli hänen luokseen, ja syleili häntä ja iloisesti ja ystävällisesti kyseli häneltä, minkälaista koulussa oli ollut, vastasi Mai hänen kysymyksiinsä niin lyhyesti ja torjuvasti kuin suinkin saattoi, olematta epäkohtelias aivan kuin isänsä.