Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. marraskuuta 2025
Se on totta, Anna! sinun vankis olen kuolemani hetkeen asti, mutta nyt menen. Anna.
Kun hän sattui joutumaan saattoseurasta hiukan edelle, sanoi hän palvelijoille: Te saatte tuhannen pistole'a kumpikin, jos autatte minua pakoon; vaan jos jätätte minut herrojenne käsiin, ovat minun kostajani aivan lähellä ja he antavat teidän kalliisti maksaa minun kuolemani. Grimaud oli kahdella päällä. Mousqueton'in kaikki jäsenet vapisivat.
Niin olen minäkin tehnyt ennen. Mutta tästä lähtein minä tahdon tanssia vaan sinun kanssasi enkä kenenkään muun. VIKTOR. Sylvi, Sanonkohan sinulle nyt jotain? SYLVI. Sano! VIKTOR. Sinä olet niin viehättävän kaunis tänä iltana. SYLVI. Elä? Oikeinko totta? VIKTOR. Oikein totta. SYLVI. Mutta sinä sanot muille samaa. Karin Löfbergille esimerkiksi? VIKTOR. En, kuolemani kautta.
Mutta tämä asia on Jumalan, ei ihmisten. Leonardo, voin nähdä pääsi putoavan, ehkä tämä näky on oma kuolemani; mutta en voi väärää sinusta todistaa, en voi ottaa pyhää ja vanhurskasta Jumalaa valheen todistajaksi! Jos murhaajanki kuoleman kuolisit ryöväri ristinpuussa sai armoa Jumalan edessä niin saatamme kuitenkin ijankaikkisuudessa toisiamme löytää.
Sinä ajat minut kuolemaan, päästäkses minusta. Hyvä! Minä kuolen, mutta minun kuolemani ei päästä sinua minusta. Myös kuolemani jälkeen vainoon minä sinua ja muistutan päivittäin sinulle itsestäni. Minä rankaisen sinun julmuutes. Sen vannon minä sen kuolemattoman sielun kautta, joka minussa asuu! Sen saman vannon myös vielä silloin, koska minä vapautan sen tästä maallisesta majastansa!
Arbakes tarkasteli häntä jonkun aikaa, ennenkuin astui lähemmä. Ione nosti silmänsä ja tunnettuaan tulijan hän kääntyi vastenmielisin elein poispäin, mutta ei liikahtanutkaan paikaltaan. »Ah!» Arbakes virkkoi matalalla ja vakavalla äänellä lähestyen kunnioittaen, miltei nöyrästi Ionea ja istahtaen lähelle pöytää. »Ah! Jos kuolemani voittaisi vihasi, niin mielelläni kuolisin!
Hiljaisella ilolla tunsi Juho, ettei hänen enään tarvinnut peljätä täytyvänsä jättää rakkaan syntymämaansa eikä myöskään että häntä siellä enään halveksittaisiin ja sieltä karkoitettaisiin nyt muuttuneiden suhteitten tähden. "Saanhan minä kuitenkin kuolla syntymämaani edestä," kirjoitti hän Sesilialle; "jos ei kuolemani, enempää kuin elämänikään, ole sille miksikään hyödyksi.
"Pöhlö", huusi Ojamylläri jyrkästi, "luulin minä kuitenkin sinua ymmärtäväisemmäksi. Kuule siis: minä aion tehdä viimeisen sääntöni ja kieltää Jaakolta perinnön, jos hän minun kuolemani jälkeen ottaa Annan vaimoksi! Ymmärrätkö nyt?" "Kyllä", vastasi Kirja-Tiitsu tyynesti, "mutta siinä suhteessa jättäkää ennen paperi ihan kuluttamatta.
En tahdo, että kukaan minua jälkeen kuolemani kiroo. Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hän kohottaa kätensä nuorta upseeria kohden, kuin tahtoisi hän kuolemaa torjua ja hänen päänsä vaipuu vavisten hänen rinnalleen. –
Luulen nimittäin, että kenties tulen menemään naimisiin, koska en vielä ole niin perin vanha, ja silloin on minun velvollisuuteni henkivakuutuksen kautta hankkia perillisilleni varma toimeentulo, sillä voisihan olla mahdollista, ettei muu jälkeenjättämäni omaisuus kuolemani jälkeen olisi niin hyvässä arvossa, että perilliseni voisivat sillä toimeen tulla."
Päivän Sana
Muut Etsivät