United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syphax virkkoi: "Herra, jos olisin kotona, luulisin nyt, että erämaanjumalan myrkyllinen henkäys on tulossa." Samassa hän antoi herralleen kirjeen. Se oli frankkikuninkaan vastaus. Nopeasti Cethegus repäisi suuren, komean sinetin auki. "Kuka tämän toi?" "Sanansaattaja, joka lähti Belisariuksen luo, kun hän ei tavannut prefektiä. "Hän kysyi lyhintä tietä." Sen vuoksi Cethegus ei häntä tavannut.
Mitä! olisinko niin onnellinen, että millään tavoin voisin olla hänelle avuksi! Puhukaa, puhukaa! Ottakaa tämä kirje, sanoi d'Artagnan. Tämä kirje! keltä tämä tulee? Hänen Majesteetiltansa kuningattarelta, luullakseni. Kuningattarelta! sanoi Buckingham vaaleten niin että d'Artagnan luuli hänen tulleen pahoinvointiseksi. Hän mursi sinetin auki.
Mitä sen tarvitseisi peljätä, jonka haudanovi on avoinna? Eikäpä kidutuksista sitäpaitsi olisi mitään apua ollut. Hän sanoi mulle vähää ennen kuolemaansa: "Minä olen päässyt alkemian päähän asti: minä olen adepti. Mutta kuolema on painava sinetin salaisuuteeni.
Tottele, La Porte; etkö näe ett'ei minulla ole hetkeäkään hukata? La Porte mursi sinetin, avasi kirjeen ja levitti sen herttuan silmäin eteen, mutta turhaan koki herttua nähdä kirjoitusta. Lue, sanoi hän, lue, sillä minä en enää näe; lue, sillä kohta en minä ehkä kuulekkaan ja minä kuolen saamatta tietää mitä hän on minulle kirjoittanut. La Porte ei enää estellyt, vaan luki: "Mylord!
Minä jätin sinetin hänen majesteetillensa, mutta ymmärrettävä on, että jos tähdistöstä olisi tullut jotakin, niin olisi se minulle melkein ollut itsestänsä tuleva.
Tiina oli tuon asian kuihkaissut eräälle ystävälleen ja siitä se oli levinnyt ympäri kaupunkia. Tavallisien hautaus-menojen jälkeen tuli pesän selvitys. Toimitukseen saapui eräs vainajan ystävä, vainajan sinetillä lukittu kirja kädessä. Toimitusmies mursi sinetin. Se sisälsi vainajalta neljä vuotta sitten tehdyn testamentin.
Me olimme kovin totiset, ja kun tapasimme jonkun sinetin taikka lyijyspiirtimen taikka sormuksen taikka jonkun muun samankaltaisen pikku kapineen, joka sattumalta oli tullut sinne ja joka erittäin muistutti hänestä, puhuimme hyvin matalalla äänellä. Me olimme jo lakanneet useita paketteja ja jatkoimme yhä tomussa ja rauhassa, kun Mr.
Päivä alkoi jo sarastaa silloin, kuin Jeriko sai kirjeensä valmiiksi ja tuskin oli se ehtinyt valeta, kun jo Sormulan herra, nimismiehen kanssa, tuli Meyerin asuntoon laillisena perillisenä panemaan vainajan omaisuutta "sinetin taakse". Jerikon täytyi silloin taas kerran lähteä kodistaan, eikä hän suinkaan paljoa tavaraa kanssansa saanut.
Kuinka voit sitä ajatella? Anna minulle kätesi ! HOOKON. Elä siihen koske! Se oli juuri nostettu valaan. MARGARETA. Valaan? HOOKON. Valaan, joka laski järkähtämättömän sinetin erääsen kuolemantuomioon. Oo, isäni! Oo, isäni! HOOKON. Niin, Margareta, kuninkaana olen tuominnut isäsi kuolemaan. MARGARETA. Silloin on hän varmaan rikkonut pahemmin, kuin ottaessaan kuninkaan nimen.
"Onko se totta?" kuningatar kysyi laskien viuhkaimensa alas ja katsellen tuimasti lähettilästen hoitajaa silmiin. "Kolmisoutu Proteus, joka tulee Brundisista," hän sai vastaukseksi, "on eilen saapunut Eunostuksen satamaan, ja muutama tunti sitten eräs ratsastava lähettiläs toi kirjeen, joka ei ollutkaan tavallinen, vaan jokin senaatin kirjoitus; minä tunnen niitten muodon ja sinetin."