United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Haa! koska taidamme paremmalla omatunnolla oltta kitaamme kulauttaa? ANTON. Juokaat sitten mutta nätisti ja määrällä ja koettakaas käydä kaakertelemaan ulos kaupunkiin. TOMMI. Oikein! Istukaat siinä ja ryypiskelkäät koreasti, olkaat iloiset ja karkoittakaat murhe meren syvyyteen. Iloinen mieli elää kauvan, jaa, kauvan elää iloinen mieli. Se on Tommin päästin täällä.
"Ja tämän jälkeen otti hän ison olut-lasin ja sanoi vaan tavan mukaan: "Schweitziläiset, saakaat tästä toistemme onneksi." "Mutta kun juuri olin ottaa lasin häneltä, pani hän pois sen, käski sen sijaan lasillisen viiniä ja lausui: "Olut on outo ja tuntematon juoma teille. Juokaat ennemmin viiniä." "Tuosta hän nousi ylös, heitti vaippansa hartioillensa ja sanoi hyvästi.
Kun heidän atriansa oli päättynyt, korjasi erakko, joka ei itse ollut palaakaan maistanut, ruuantähteet pöydältä, ja pannen saracenin eteen sorbetkruukun osotti skotlantilaiselle viinipulloa. "Juokaat, lapseni", hän sanoi nämät oli ensimäiset sanat, mitkä hän oli lausunut "Jumalan antimia tulee nauttia, kun Antajaa muistellaan".
Sentähden olkaamme lystillisiä ja juokaamme, me myös, mutta kohtuudella. Juokaat, pojat! Te tappelitte uljaasti tänäpän. Mitä sanotte? SOTAMIEHET. Eläköön Preussi! KASPER. No niin! Juokaat nyt, mutta onneton se, jonka näen käyskelevän kylkimyyryä! Juokaat, juokaat! MAURA. Oi hyvä herra! uskokaat minua, senkaltaista olven molskinaa ei ole mailma kuullut vielä.
"No?" lausui Miss Betsey, palaten hänen tuolinsa luo, niinkuin hän olisi vaan satunnaisesti katsellut näky-alaa; "ja milloin odotatte " "Minun värisyttää koko ruumistani", sopersi äitini. "Minä en tiedä, mikä minua vaivaa. Minä kuolen varmaan!" "Ei mar", sanoi Miss Betsey. "Juokaat vähäisen teetä". "Voi minua, voi minua, luuletteko, että se tekisi minun hyvää?" huudahti äitini avuttoman tavalla.
Huomatkaa: kuoltuani on suurin vihamieheni herrana tässä, jos ajoissa en katsoisi jonkun toisen etua; sillä hän, jolta kerran sain hengen, ja hän, joka tätä herra Maunoa on kantanut rintansa alla, he syntyisin olit samasta kohdusta. TYKO. Ja sukuvihapa taitaa näyttää näin hirveän karvan. MARKUS. Totta, mun herrani. Mutta juokaat, te myös, herra Bertram, ja poistakaat tämä alakuloinen muoto.
TITUS. Me olemme teljetyt. Laskekaat meitä ulos, me tukahdumme sauvuun. 4:S SOTAMIES. Juokaat oltta vaan. 5:S SOTAMIES. Se on hyvää oltta. 4:S SOTAMIES. Peijakkaan hyvää. TITUS. Mitä te sanotte? 4:S SOTAMIES. Eläköön kuningas! ANTON. Mutta me kuolemme. TITUS. Herra varjel meitä! 4:S SOTAMIES. Juokaat oltta juokaat oltta ja laulakaat ja olkaat ilosia poikia.
FUCHS. Parasta hänestä päästä niin kiireesti kuin taisimme; ja pois hän kiiti kuin tuulispää, jättäen jälkeensä kovan tulikivi-sauvun. MAX. Haa! vieläpä karvastelee kurkkuni. Tuoppi oltta, eukko. FUCHS. Tuoppi oltta, arvoisa mummo. MAURA. Hoh hoo, kurjaa ihmislasta sentään! Kaada heille vähän. Juokaat nyt lääkitykseksenne, mutta kohtuullisesti. MAX. Tietty asia.
Kun tämä vaan ei päätämme höyryttäisi kuin viinapannun hattua. Jaakko. Juokaat vaan tekin, herkkä-korvaiset hovirouvat, kihmaiskaa, jotta korvanne soipi kuin huilu ja pasuuna! Laulakaa ja tanssikaa, te levottomat heinäsirkat! Hyppikää, te tervatepot ja piimäpirkot! Reetta. Musiikki vinkuu mun korvissani kantapäästä kiireesen asti. Sere. Kaksi Simoa näkyy mun silmissäni, kaksi kaunoista Simoa.
Velkakirjat, kalut kappaleet ja kaikki nuttuni aina viimeiseen siekaleeseen, kaikki antaisin mennä, kaikki. Oo, oo! MAX. Minä janoon. FUCHS. Tippa vettä janomme sammutteeksi, kallihimmat ystävät! Nyt sammuttakaat janonne niiden sankarten verellä, jotka te surmasitte Berlinin kaduilla. Juokaat! MAX. Haa! FUCHS. Olkaat armelijaat! KASPER. Juokaat!