United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Preussi ja Tanska tekevät rauhan; Schlesvig-Holsteinin täytyy nyt yksin taistella Tanskaa vastaan ja tulee voitetuksi Istedissä. Saksalais-liitto vaatii nyt kapinallisia sotaa lopettamaan, jonka he tekevätkin. Itävallan sotajoukot miehittävät Holsteinin, ja molemmat herttuakunnat eroitetaan. Kuinka on nyt käynyt tuon »ikuista yhteyttä» lupaavan kirjallisen vakuutuksen?
Preussi vastaa: sillä ei ole vähintäkään aikomusta hyökätä Itävallan kimppuun, mutta mainitun valtakunnan varustuksien tähden on se pakoitettu varustautumaan voidakseen puolustaa itseään. Tällä tavoin laulavat molemmat valtakunnat loppumatonta vuorolaulua: Mä varustaun kun sinäkin, Sun tähtes teen sen minäkin; Näin varustaen molemmat, Olemme rauhan vartiat,
Tällainen menettely vain vahvisti vastustuspuoluetta. Sitä paitse oli sosialismi alemman kansan keskuudessa voittanut yhä laajempaa alaa, seikka, josta Mérimée puolestaan pelkäsi mahtavampaa vihollista kuin Preussi oli.
Itävalta selittää, että huhut salaisista varustuksista ovat kokonaan tuulesta temmattuja. Itävallan päähän ei voisi pälkähtää käydä Preussin kimppuun. Se asettaa sen vuoksi vaatimuksen, että Preussi lopettaisi varustautumisensa mahdollista sotaa varten.
Itävalta ja Preussi eivät tainneet välinpitämättömin silmin katsella Venäjän aikeita. Heidän velvollisuutensa olisi ollut tukea Puolan horjuvaa valtaistuinta, mutta Fredrik II keksi toisen keinon kumota Katarinan suunnitelmat, nimittäin Puolan jakamisen sen kolmen naapurin kesken, Venäjän, Preussin ja Itävallan.
"Vai tämä se nyt on Preussi?" sanoi Swart katsellen ympärillensä. "Onhan se vaan paljasta hietaa! Se on kai suuri maa?" "Onpa niinkin", sanoi yksi musikanteista, "se ulottuu aina Sakseniin asti!" "No, mihinkä me sitten tulemme?" kysyi ukko Witt. "Itävaltaan", vastasivat musikantit, "jossa myös kuuluu löytyvän kauniita tyttöjä". "Ja sitten?" kysyi taasen Swart, "mihin me sitten tulemme?"
Itävallan keisari, Frans Josef, sanoo: »Viimeiset tapaukset ovat nyt selvästi osoittaneet, että Preussi asettaa väkivallan oikeuden edelle. Siten on onnettomin kaikista sodista saksalaisten sota saksalaisia vastaan tullut välttämättömäksi.
Vuodesta 1756 vuoteen 1763 raivosi n. s. seitsenvuotinen sota, jossa Itävalta, Saksi, Ranska ja Venäjä ja lopulta Ruotsi olivat toisella puolen, Englanti ja Preussi toisella. Fredrik II alkoi itse sodan, kun hän huomasi, ettei sitä voinut välttää. Hänen rohkeutensa, hänen neronsa tässä taistelussa ylivoimaisia vihollisia vastaan herätti hänen vastustajissaankin ihailua.
Itävalta selittää, että he voivat riisua aseet ainoastaan pohjoisessa, mutta ei etelässä, sillä siellä uhkaa jälleen Italia. Tähän vastaa Preussi: jollei Itävalta riisu aseitansa, niin täytyy meidänkin olla varustettuna. Nyt kohottaa Italiakin äänensä.
Sentähden olkaamme lystillisiä ja juokaamme, me myös, mutta kohtuudella. Juokaat, pojat! Te tappelitte uljaasti tänäpän. Mitä sanotte? SOTAMIEHET. Eläköön Preussi! KASPER. No niin! Juokaat nyt, mutta onneton se, jonka näen käyskelevän kylkimyyryä! Juokaat, juokaat! MAURA. Oi hyvä herra! uskokaat minua, senkaltaista olven molskinaa ei ole mailma kuullut vielä.