United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän on jo monta vuotta ollut leskenä, on kauan elänyt ulkomailla ja aikoo nyt kotimaahan palatessaan käydä luonamme. Ernst on aina ollut hänen ystävänsä, vaikka kerran saikin häneltä rukkaset. Se on jalo ominaisuus Ernstilläni eikä suinkaan harvinainen hänen sukupuolessansa ettei kielto saattanut häntä kylmäksi rukkasten antajaa kohtaan.
CLOTEN. Halpa kuotus, Mua etkö tunne vaatteista? GUIDERIUS. En, ruoja; En liioin räätäliäsi, vaariasi; Hän teki pukus, puku tekee sinut. CLOTEN. Ovela roisto! Mun ei räätälini Sit' ole tehnyt. GUIDERIUS. Mene kiittämään Siis lahjan antajaa. Sin' olet houkka, Sua inhon lyödä. CLOTEN. Herjakieli, kuule Nimeni vain ja vavahda! GUIDERIUS. No, nimes! CLOTEN. On Cloten, konna.
Apostolit eivät lii'oin mainitse, tuleeko enemmän, vaiko vähemmän kuin kymmenykset; he sanovat vaan, että Jumala rakastaa iloista antajaa ja että tulee tehdä, mitä voi. Yleistä prosenttisuhdetta koskevaa määräystä rakkaudenlahjojesi sekä kiitosuhriesi ja säännöllisten tulojesi välillä ei voi tavata.
Minä heitin kirjeen pöydälle ja samassa heitin itseni polvilleni, painoin pääni alas ja itkin riemun kyyneleitä, kenties ensimmäisiä elämässäni, ja kiitin Herraa, kaiken hyvän antajaa, niin suuresta armosta. Kirjeen oli kirjoittanut ainoa suosijani, muuan kauppias Frankfurt am Mainissa, jonka talossa minä ennen vanhaan olin kauan aikaa ollut kotiopettajana.
Kun hän näki vaivansa tulevan palkituksi ja täyteläiset tähät pellolla hiljaa huojumassa, kohotti hän hartaana kätensä taivasta kohden, kiittäen kaikkien hyväin lahjain antajaa. Hän oli hurskas mies. Oli todella kunnioitusta herättävää nähdä Makkosen sunnuntai-illoin lukuisan perheensä keskuudessa, havuilla koristetussa tuvassa, pitävän iltarukouksen.
Hän kujerteli Kaino Josefiinalle hurskaasti, kavalasti: Sinä se toki sait semmoisen miehen, että se ei ruuasta pahaa elämää nosta... Saat sinä kiittää semmoisesta miehestä sen antajaa. Kaino Josefiina siihen huudahti: No, johan minä nyt antaisin sen sekaantua akkojen asioihin ... kun nyt ruuan keittoihin...! Jo sille semmoiselle miehelle nauraisivat kylän harakatkin...!
Kuitenkin Georg pysyi nöyränä. ylpeyttä, kopeutta, toisten halveksimista ja heidän vikojensa suurentelemista, semmoisia ja muita vikoja, jotka helposti ihmisen sydäntä valloittavat onnen ollessa myötäisenä hän Jumalan avulla karkoitti kauas luotaan eikä milloinkaan unohtanut kiittää kaiken hyvän antajaa siitä hyvästä minkä nautti ja, Jumalan jälkeen, ruhtinas Hermannia.
Kauan katseli rouva vuorottain ensin omaa miestänsä ja kuvaa sitten kaikkia pöydässä istuvia herroja ja vihdoin toosan antajaa. Kuin nyt selvästi tunsi sen, joka häntä oli seurannut neuvonantajana kyökissä, kellarissa ja aitassa, niin pari minuuttia katsoa töllistäen häntä, huudahti: "kuningas!" ja oli hämmästyksestä lähes pyörtyä.
Silloinhan ihminen paisuisi hyvin ylimieliseksi ja unohtaisi kaikkien lahjain antajaa. Eikö tosi, pastori, se on harvinaista, että meillä on näin hyvästi kuin tänään? Meidän kylämme on pieni, tulot ovat vähäiset, lisätulot ovat harvinaiset ja niin saa auttaa itseänsä. Mutta tyytyväisiä olemme kuitenkin aina!
Mutta molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että vissien rajojen toiselle puolelle ihmisen tietämiskyky ei ulotu. Ei kykene ihminen ratkaisemaan kuoleman arvotusta, ei tutkimaan näkymätöntä maailmaa, ei kasvoista kasvoihin puhuttelemaan elämän antajaa ja luojaa.