United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pugatshev otti kätensä pois ja sanoi naurahtaen: "Herra näkyy olevan puolipyöryksissä ilosta. Nostakaa hänet!" Minut nostettiin ja päästettiin vapaaksi. Jäin katselemaan hirveän näytelmän jatkoa. Asukkaat rupesivat tekemään valaa. He astuivat vuorotellen esiin, suudellen ristiä ja kumartaen Pugatsheville. Siinä seisoivat myös linnan sotamiehet.
Trevori tömisti hurjasti maata, käski väkensä seuraamaan häntä, kiiruhti niin pian kuin taisi luolalle ja saavutti sen puolessa tunnissa. Kun hän vielä katseli jälelle jätetyitä, ympärinsä viskotuita kapineita, saapui majorikin, osa merimiehiä muassaan. Tämä antoi sytyttää tulisoitot, tutkiaksensa luolan sisusta ja molemmat sotamiehet määrättiin haeskelemaan pakolaisten jälkiä.
Puheet tarkoittivat enimmäkseen säkkiä, juomavettä ja paikan valitsemista. Nehljudof katsahti erään vaunun ikkunasta sisälle ja näki kuinka sen keskellä, käytävässä, sotamiehet irroittivat vankien käsistä käsirautoja. Vangit ojensivat heille käsiänsä ja yksi sotamiehistä avasi avaimellaan käsirautain lukon ja pudotti ne pois. Toinen kokosi käsiraudat yhteen.
"Yksi ainoa, myllyn vastapäätä, ensimmäisen pajun alla." "Jos hän huomaa minut, ja huutaa minua seisomaan?" Françoisea kauhistutti. Hän pani Dominiquen käteen veitsen, jonka oli tuonut mukanaan. Molemmat olivat vaiti. Sitten lausui Dominique: "Mutta isänne, ja te itse? Ei, minä en voi paeta. Kun ei minua enään ole täällä tappavat sotamiehet ehkä teidät. Te ette tunne heitä.
Soiton vai'ettua alkoivat sotamiehet laulaa ja noin vuoroteltiin niin kauvan kuin marssia sillan yli kesti. Tuskin olivat sotamiehet astuneet Bulgarian rannalle, niin kaikui heiltä innokkaat hurraahuudot; he onnittelivat toisiansa ja upseereitansa ja läksivät ripeästi marssimaan Bulgarialaisen loan kautta.
"Virka jo! jos et ja virka, Mitä tietää haluan, Tähän sinun jalkais juureen Oman vaimos ammutan." Toivat vaimon sotamiehet, Vaimon vastavihityn, Jolta sota tempas sulhon Kesken ensi syleilyn. "Puhu, Ferencz!" polvillaan hän Ryömi lemmittynsä luo, "Nuori olen, elo mulle, Elon ilo mulle suo! "Unhu, Ferencz! henkes oma Mulle kallis pelasta, Vapahina eläkäämme Täältä poissa kaukana!
Sotamiehet samoilivat ulos kasarmeistansa ja maja-taloistaan ja piirittivät huonetta, jossa kuningas oli. "Onko totta? Onko ainakin se totta?" huusivat he ja kova riemastuksen huuto kajahti taas, kun he kuulivat vastauksen: "On; kyllä se on totta! Minä olen itse nähnyt hänet, meidän kuninkaamme!"
Uudet juhlat, voitot ja kuolemantuomiot olivat täydessä vauhdissa Roomassa, kun eräänä yönä pretorianien leiristä vaahtoavan hevosen selässä tulla karautti airut ilmoittamaan, että sotamiehet itse kaupungissa olivat kohottaneet kapinallisen lipun ja huutaneet Galban Caesariksi.
Näin varustettuina ryntäsivät pihalla olijat porttia vastaan. Ensi yrityksessä saivat sotamiehet seipäistä ja aidaksista niin, että heidän täytyi verisin päin vetäytyä takaisin.
Samalla kun hän näki heidän, hän tarttui Lydian käteen ja liikutuksesta katkeavalla äänellä hän lausui: "Jumala, minä kiitän sinua!" Nyt hän huusi kansalle kadulla: "Tätä tietä, tätä tietä! Sotamiehet ovat raivanneet tien Suburralle." Ilon huudot kaikkuivat vastaukseksi. Silmänräpäyksessä suuri ihmispaljous töyttäsi portin suuhun.