United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä vangitsin kaikki miehet, sekä vanhat että nuoret; muutamilta hakkasin poikki kädet ja jalat, toisilta leikkasin korvat ja huulet. Nuorukaisten korvista minä tein kasoja ja vanhempain päistä rakensin tornin, jonka pystytin voiton merkiksi heidän kaupunkinsa ulkopuolelle. Lapset, sekä pojat että tytöt, minä poltin. Kaupungin hävitin ja poltin tulella."
Ja hän kertoi osaksi leikillä, osaksi toden teolla, että se oli Anna, joka hänet ihmiseksi oli tehnyt. "Ennen en ollut mikään mies, vaan susi suorastaan. Joku noita oli viskannut luontokappaleen haamun ylitseni; olin niin raivokas kuin metsän peto ja hävitin kaikki, mitä eteeni sattui ja itseni myöskin. Nyt siitä on loppu tullut.
"Hän valehtelee!" huusi raukea ääni joukosta. "Minä tunnen tuon konnan hänen kielestänsä. Hän on se, joka löi minut raajarikoksi." "Aha!" naurahti Donner, "sinä olet siis se kettu, jonka pesän minä hävitin. Raajarikoksiko sinut löin? Aivan niin! häpeäksesi se tapahtui! ja häpeätä sinä olet saava, kunnes roikut ansaitussa hirsipuussa. No, ettekö pakene!
Kiiruhdin Sohossa olevaan asuntooni ja hävitin varmuuden vuoksi kaikki siellä olevat paperit; sitten läksin valaistuja katuja pitkin kotiin päin, yhä kuumeentapaisella raivomielellä, veren yhä kiehuessa halua murhata ja perkeleellisesti iloiten siitä, mitä oli tapahtunut, samalla kertaa väristen ja vavisten, kuunnellen mahdollisia takaa-ajajien askeleita.
"Nytkös meidän kelpaa elellä, äiti!" sanoi hän. Ja sitten kertoili Bård puolella todella ja puolella pilalla, että Anna juuri onkin hänen tehnyt ihmiseksi ja mieheksi. "Ennen en minä ollutkaan mikään mies, kun ainoastaan heittiö. Muuan noita-temppuilia oli antanut minulle karhunsappea; käyttäydyin siis niin villisti kuin susi metsässä ja hävitin kaikki, mitä nä'in, jopa oman itsenikin.
Siten hävitin minä juurinensa päivinensä jok'ainoan ajatuksen veljellisestä rakkaudesta; ja Inge kuoli ja Hookon tuli, ja Birkebeinit valitsivat hänet kuninkaaksi. NIKOLAUS PIISPA. Ja te odotitte. SKULE JAARLI. Minun mielestäni täytyi avun tulla ylhäältä. Minä tunsin itsessäni kuninkaan voiman, mutta vuodet vierivät; jok'ainoa mennyt päivä vähensi minun elämäni työtä.
Uusi kuninkaan vouti kastetut kuninkaan metsästäjinä pitää, vaan kastamattomat pois karkoittaa. Haltijanne huoneen hävitin, mutta samalle sijalle rakennamme Herralle temppelin. Siinä te uutta Jumalaa palvelette.
JACHIMO. Häntä odotettiin, Ei ollut vielä. POSTHUMUS. Viel' on hyvin kaikki. Tuo kivi vielä säihkyykö? Vai teille Se liian himmi lie? JACHIMO. Jos hävitin, Niin kullassa sen arvon hävitin. Tekisin matkan kahta pitemmänkin, Jos tiedoss' yö niin lyhyt ois ja maire Kuin tuolla Britanniassa. Mun on sormus. POSTHUMUS. Sen kivi liian lujass on. JACHIMO. Ei lainkaan, Kun vaimonne niin hölläss' on.
Jos rehellinen liet, se näytä, päästä minut täältä heti! ANTONIO. Mä täss' en hädässäsi heitä sua; jos mielenmaltti täysin loppuu sulta, ei lopu multa kärsivällisyys. TASSO. Mun vangikses siis täytyy antautua? Ma antaudun, ja niin se tehty on; en vastusta, niin minulle on paras ja tuskassani sitten toistella suo minun, kuinka kaunist' olikaan, min itse itseltäni hävitin.