United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Korkea on vuori: kauvas kaikkialle Silmäs kantaa seistessäsi harjanneella; Taasen astellessas kallioista tietä Mäikyy jalkais alla, kumahtelee kuuset, Kumahtelee, kamahtelee, korpi kaikuu. Melkonen on kaski: tuhat askeletta On sen pituus ilmast itäisestä länteen, Levyys seittemän ja sata päiväst pohjaan.
LUCIUS. Mik' asianne, rouva? PORTIA. Jos oisit siellä jo ja jälleen täällä, Ennenkuin sanoa sen sulle taidan. Oi, lujuus, apu vahva mulle suo! Luo sydämen ja kielen väliin vuori! On mieli miehen, mutta voima vaimon; Voi, kuink' on työläs naisen vaiti olla! No, miks et lähde? LUCIUS. Mitä tehdä, rouva? Capitoliinko juosta, eikä muuta? Ja sieltä jälleen tänne, eikä muuta?
Päin hieta-aavikkoon, äänettömään, kuolleeseen ja autioon. Niinkuin umpisokko toista sokeaa, kohtalotar ihmislasta johdattaa. Kuiva hiekka lentää kautta aavikon. Vuori rautaisinkin kerta hietaa on.
Minä katselin häntä ääneti enkä voinut tarpeekseni kummastella häntä: vuori mikä vuori.
Ma kaipaan anteeksi-antamusta, sun suutelos armaan valkeaa siunausta. Tule luokseni, äiti, mun syömmeni kärsii.... Olen heitetty yksin, yön aution selkään. Voi, maailma, kuinka sun yötäsi pelkään! Lien aavalla keinuva kaarnankuori, meri yllä ja alla kuin vyöryvä vuori! Lien kaislanen taittuva talven tyrskyyn, laps palkovenholla eksynyt myrskyyn. Ei ystävän kättä, ei tähteä, rantaa!
BELARIUS. Ja syytä Ei muuta sen jo kuulitte kuin että Kaks konnaa, joiden väärät valat tahri Mun puhtaan kunniani, Cymbelinen Sai uskoon, että roomalaisten kanssa Liitossa olin. Näin maanpakoon jouduin, Ja vuotta kaksikymment' on tää tanner Ja tämä vuori maailmani ollut; Tääll' elin kunnon vapaana, ja maksoin Taivaalle useamman hurskaan velan, Kuin ennen eläissäni. Ylös vuoriin!
Tämä paikka oli tuttu, hän oli varmaankin tässä ennen ollut, milloin lienee. Tuo vuori tuossa, jolta oli selkä keskeltä murtunut, syvälle pykälälle painunut, oli vanha tuttu.
min tietä lehdet herkät, väreilevät taholle sille kaikki taipui, jonne ens varjonsa tuo pyhä vuori heittää; sijaltaan siirtyneet ne eivät sentään niin paljon, että pikkulinnut laanneet ois oksapuilla laulutaitehestaan, vaan vastaan ottivat ne riemurinnoin ja laulain ensi leyhkät lehvästöhön, min basso säesteli heidän virttään,
Niinpä sinun pitää myös ansaittu palkkasi saaman. Tästä hetkestä lähtien leimuaa siellä vain vihan ja kostonhimon liekit. Minun kiroukseni seuraa sinua aina kuolemaan saakka, vielä haudan tuolle puolenkin se ulottuu. Se painaa hartioitasi kuin vuori, se kalvaa rintaasi kuin mato, yötä päivää se sinulle muistuttaa kenen onnen ja elämän olet sortanut. JOHANNA. Auttakaa minä pyörryn.
Minun jauhinvuorollani, Ilman sormen soutamatta, Käen puuta kääntämättä, Käsivarren vääntämättä, Peukalon pitelemättä! Mitä kilkkoat kivonen, Mitä vuori voivottelet, Minun riskin rinnan alla, Alla kaunihin käteni? Sitäkö kilkkoat kivonen, Sitä vuori voivottelet, Vienoista vetäjätäsi, Jalotonta jauhajata?