Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
»Te kuulitte sanotuksi: rakasta lähimmäistäs, ja vihaa vihollistas.
Hän tulee Gentistä" ne silloin pitivät itsensä onnellisna, jotka asuivat sen kadun varrella, jota hän oli ratsastava. Ja kun te kuulitte hänen hevostensa kavion-kopinan, niin silloin heitti jokainen työnsä pois, ja yli teidän haikeitten naamainne, kun te ikkunoista pilkistelitte pihalle, liiti niin kuin auringonsäde hänen silmistään, katse kimaltava iloa ja toivoa.
Mutta tällä matkustuksellani, jolla aion kuluttaa loput päiviäni, sillä olen luopunut kaikista vakinaisen kodin mietteistä minä, niinkuin te isältänne kuulitte, pysähdyin tähän risteykseen. Sen monet haarat saattoivat minut kokonaan hämille mihin täältä eteenpäin menisin. Enkä ole sitä vieläkään päättänyt, koska yhä epäröin, minkä noista monista teistä valitsisin.
Sydän sulkekaa syliinne, Perheitä perustakaatte, Lapsia, sukua suurta Kansaksi kohottakaatte, Sille kehrätkää keränne, Sille peltonne, pesänne, Rauhansahranne, sananne, Taitonne ja taikatyönne Kunnialla kantakaatte: Kevät on lemmen iskuaika. Ukkokin salaman iski Kohti maaemon povea. Sepon ahjo on tulessa, Sieltä säihkyvät säkenet! Kalevalan laulukansa! Kuulitte sepon sanoja.
MENENIUS. En mene: kuulitte sen miehen sanat, Jok' ennen oli hänen päällikkönsä Ja paljon häntä rakasti. Mua isäks Hän kutsui. Mitä siitä? Menkää te, Te hänet karkoititte; polvistukaa Jo virstain päässä hänen teltastansa, Ja esiin ryömikää. Cominiolle Hän oli tyly, minä siis jään kotiin. COMINIUS. Mua hän ei ollut tuntevinaan. MENENIUS. Nähkääs!
«Kenellä on sormus?« kysyi parooni Klaus, lakaten kätkemästä. «Neiti Marialla, sanoisin, jos Maria olisi täällä. Mutta nyt, kun Maria ei täällä ole, niin«... neiti, jolta Klaus oli kysynyt, silmäili ympärilleen. «Herra parooni! Teidän sijassanne en minä olisi neiti Mariaa jättänyt«, sanoi apulainen. «Jättänyt! Enhän minä jättänyt, lupasihan hän tulla... Kuulitte sen itse«.
Se oli hänen kasvate-isänsä poika, se oli Kilian von Diesbach. "Hyvät herrat", tuomari Scharnachthal sanoi kolmelle kilpailijalle, "se oli sydämmen huuto, jonka kuulitte. Tyttäremme on vastannut. Se on tuommoinen puhdas lapsen taipumus, jonka edestä jokaisen kelpo miehen täytyy väistyä. Lähtekäämme täältä."
Viekäät se patruunille." "Hän kyllä minulle nauraisi." "Saattaisipa niin tehdä; mutta kyllä hän vastaan ottaa, ja vielä kiittääkin, jos hänen oikein tunnen. Kukatiesi herra saa koulun sen toisen siasta, joka uhkaili lapsia lyödä." "Vai niin! kuulitte siis mitä puhelimme. Luulin olevanne kuuron." "Olen kuullut joka sanan; minulla on hyvä kuulo, koska tahdon." "Ottakaat siis kumminkin rahat."
Nikodemus painoi nyt päänsä alas, tuijotti kysyjään silmälasit nenän päässä ja ilmoitti, lyöden kätensä kirjan päälle: No. Syntyi äänettömyys. Nikodemus katseli liikkumatta sanojensa vaikutusta. Antti Juhana sanoi lopulta: No nyt sen kuulitte, kun Nikodemuskin vahvistaa ... jotta se on pahanhengen koje.
Mut tää kun katosi ja tuuma petti, Niin kaiken hävyn kadotti ja järjen, Ja, uhall' ihmisten ja jumalain, Nyt aikeens' antoi ilmi, valitellen, Ett' ilkihankettaan ei täyttää saanut. Näin epätoivoon kuoli. CYMBELINE. Ja te, naiset, Kuulitte kaikki? 1 HOVINAINEN. Kaikki, kuningas.
Päivän Sana
Muut Etsivät