Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025


Vaiko itket siksi, Että laulut huomannet Orvon kyyneliksi? Taikka ei sun uni lie? Nuku kaikitenkin! Muuten mun jo paha vie, Tuossa rouva onkin! Kun myrsky mylvii ja laine laulaa Ja vasten louhia loiskuaa, Kun honka huojuu ja näre notkuu Ja vahto pärskyen roiskuaa, silloin nautin ja riemurinnoin halki ilmojen kiitelen Ja laulan luontoa, maailmoita Ja elontaistoa ihmisten.

Niin taistele, ett' isäin jos haamut haudoistaan Nyt nousis keskellemme uutt' aikaa katsomaan, Ne riemurinnoin lausuis: "Nuo lapsiksemme me Ilolla tunnustamme: heiss' elää henkemme!" Et nuori polvi, kehnomp' isiäs olla saa, Et isäis töillä maasi mainetta kannattaa! Vaan omin töin ja riennoin sun mainees niitä , Ja isäin puhdas muisto töin puhtain pyhitä!

min tietä lehdet herkät, väreilevät taholle sille kaikki taipui, jonne ens varjonsa tuo pyhä vuori heittää; sijaltaan siirtyneet ne eivät sentään niin paljon, että pikkulinnut laanneet ois oksapuilla laulutaitehestaan, vaan vastaan ottivat ne riemurinnoin ja laulain ensi leyhkät lehvästöhön, min basso säesteli heidän virttään,

Näin värjyvin se huulin huusi mutta Nyt riemurinnoin toimii pellollansa, Ja Herran hyvyyttä ja viisa'utta Se ylistää ja tekee toukojansa. Ja luonto, äsken kuollut, kuni innoin Nyt kutoo, neuloo kukkahamoistansa, Ja sinijärvi siintää peilipinnoin, Ja pilvet vuotaa kultasadettansa. Oi, terve, terve, kevään vihma hieno! Oi, terve, kalliit, pienet pisaraiset!

min tietä lehdet herkät, väreilevät taholle sille kaikki taipui, jonne ens varjonsa tuo pyhä vuori heittää; sijaltaan siirtyneet ne eivät sentään niin paljon, että pikkulinnut laanneet ois oksapuilla laulutaitehestaan, vaan vastaan ottivat ne riemurinnoin ja laulain ensi leyhkät lehvästöhön, min basso säesteli heidän virttään,

Vaiko itket siksi, että laulut huomannet orvon kyyneliksi? Taikka ei sun uni lie? Nuku kaikitenkin! Muuten mun jo paha vie, tuossa rouva onkin! Kun myrsky mylvii ja laine laulaa ja vasten louhia loiskuaa, kun honka huojuu ja näre notkuu ja vahto pärskyen roiskuaa. silloin nautin ja riemurinnoin halki ilmojen kiitelen ja laulan luontoa, maailmoita ja elontaistoa ihmisten.

silloin nautin ja riemurinnoin halki ilmojen kiitelen Ja laulan luontoa, maailmoita Ja elon taistoa ihmisten. Kun viima vinkuu ja mastot laulaa Ja laivan touvissa tuuli soi, Kas silloin kuoroon myöskin yhdyn, Ja myrsky säistäen mellakoi. Tuo myrsky poistavi mustat pilvet, Ja taivon siintävän seijastaa, Ja ilma muuttuu ja tuuli tyyntyy Ja meri rantoja heijastaa.

Muista, että hetket haihtuu, kohta halla hyytää maan. Tahdon elää, riemurinnoin laulaa, kunnes kuihtuu maa, heittää sitten nuoruus-innoin, mi ol' kerran ihanaa! Portti auki; laitumelle käykööt laumat nälkäiset; kukan taitoin; sama kelle jäävät kuolleet tähtehet! Kukan taitoin; sama kelle jäävät kuolleet tähtehet! He kilistävät ja tyhjentävät lasit. naisille.

Näin ikinuorina, riemurinnoin, me merta soudamme sorjin innoin, me käymme tänne ja käymme sinne ja kuka tietävi milloin minne. Kuin helmivyö, kuin tähtihuiske, kuin illan kuiske ja kutsu yön, me soutelemme, me joutelemme ja ihmislapsille laulelemme me meren ihmeitä iloksemme. Pois vienot vierimme jällehen me lakkalaineilla loistaen.

Niin soi ääni sydämissä Kautta suuren Suomenmaan, Kevätkylvöjään kun kansa Lapsensa tuo niittämään Hellin mielin, riemurinnoin, Valmis Luojaa kiittämään. Rakkaudella toivon touko Kevätsäällä kylvettiin Seitsemähän peltosarkaan: Suomen kansan kaupunkiin. Vilj' on valmis hengenvilja Maisest' ainekylvöstä. Syy on lasten, poikain, naisten, Rientää, koota, niitellä.

Päivän Sana

komeudessansa

Muut Etsivät