Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Näin ikinuorina, riemurinnoin, me merta soudamme sorjin innoin, me käymme tänne ja käymme sinne ja kuka tietävi milloin minne. Kuin helmivyö, kuin tähtihuiske, kuin illan kuiske ja kutsu yön, me soutelemme, me joutelemme ja ihmislapsille laulelemme me meren ihmeitä iloksemme. Pois vienot vierimme jällehen me lakkalaineilla loistaen.
Helmasta meren sinisen kaukotornit kangastuvat paisteessa suvisen päivän; virkahti tulija vieras: »Lienevät tupia tuulen, pilvilinnan liepehiä.» Lausahti tulija tuttu: »Varro, vierimme lähemmä!» Helmasta meren sinisen päädyt korkeat kohosi keskeltä kesäisten puiden; outo tuota tuumimahan: »Ken pani palatsit tänne maille pohjan pakkasien?» Kotiin-saapuja sanovi: »Laskemmepa laiturihin!»
Me olemme nyt ehtineet korkeimmalle kukkulalle ja pystytämme sinne lippumme taikka kääriydymme itse siihen ja vierimme alas pitkin sen jyrkkiä seiniä joka taholle. Kun kerran olen ponnistellut ja seurannut teitä aina tähän päivään asti, niin tokkohan olen nähnyt vaivaa ainoastaan sitä varten, että minut nyt lopulla sysättäisiin syrjään kuin laho kanto.
Lien myöskin palanut itse, paras mennyt pois minulta, jäi kyllin jälelle vielä, kyven kuuma liiatenkin. Siit' on vierryt vuotta monta; tässä vierimme yhäti, sinä raukka Maa-emonen, minä parka Päiväntähti, kolmas kuollut Kuu-Jumala, mennyt meistä ensimmäisnä. Synkkä meill' on saattoseura, liemme synkemmät sitäkin, kurjemmat kuin kuolo itse.
Me uimme merta näin ristin rastin ain Hellaan kukkaisen aalloilt' asti. Mut Kypron rannoilla ruusut huokaa: Te kevään tähtemme meille tuokaa! Hän vaipui niin kuin illan tuuli, tuo ruskohuuli, yön uumeniin, Mut meren tyttäret tuulen teitä ne vierii, muista ei menneheitä, ei ihmiskyynelet koske meitä, ja vienot vierimme jällehen pois lakkalaineilla loistaen. Toinen kohtaus.
Huomasin itsekin suurimmaksi kauhukseni, että me vierimme tämän maailman kaato-myrskyn mukana kohti iankaikkisuuden kammottavia ulapoita. Totisesti on tämä maailmanloppu! ajattelin. Mutta kuinka käy sitten noiden kaikkien tuolla tanssisalissa? Tietävätkö he edes mitään heitä uhkaavasta kohtalosta? Hukkuvatko hekin tyhjyyteen? Minun tuli äkkiä niin sanomattomasti sääli heitä.
Kotimatkalla täytyy taas koettaa tupata diligenssivaunuun. Siihen päästyä vierimme kyllä pian kotiin. Montevideoon saavumme kuutamolla, semmoisella kuin tropiikkiseudut tarjoavat. M.m. voimme nähdä Eteläristin, joka ei kuitenkaan ole maineensa arvoinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät