United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tää kansa kaikki, joka itkee, laulaa, janoa ynnä nälkää nähden täällä taas pyhittyy vuoks kurkun ahmattiuden. Herättää halun syödä, juoda tuoksu tuon heelmän ynnä vesisuihkun vihma, mi pirskuu yli lehtein vihreöiden. Eik' yhtä kertaa vain, tät' uraa kiertäin, uudistu meille tuska tuo ei 'tuska' mun tulis sanoa, vaan 'onni korkein'
Jo toin tulen puhujan Jo toin saunan lämmittäjän Jo toin veen tuojan. Kun oli kassa kauluessasi Sinis oli viitta valta'asi. Tuli vihma, ne virutti Tuli tuuli, kuivaeli. Kuin sait marjut muille maille Tuomut toisille vesille, Kano muille kallioille, Lintu muille liivakkoille, Nimi toinen annetaan Entinen unohetaan. Kutsutaan jo kurjueksi Maan pahaksi mainitaan.
Jumalat teitä varjelkoot ja teihin Taivuttakohot roomalaisten mielen! Me eroamme tässä. CAESAR. Hyvästi, rakkain sisko, hyvästi! Sua elementit hellikööt ja mieles Ilolla täyttäkööt! Hyvästi jää! OCTAVIA. Oi, jalo veljyt! ANTONIUS. Hänen silmäns' ovat Kuin huhtikuu: niiss' asuu lemmen kevät, Tuo vihma sitä tietää. Iloitse! Herrani, katso huonetta, ja CAESAR. Mitä? Octavia, sano!
Näin värjyvin se huulin huusi mutta Nyt riemurinnoin toimii pellollansa, Ja Herran hyvyyttä ja viisa'utta Se ylistää ja tekee toukojansa. Ja luonto, äsken kuollut, kuni innoin Nyt kutoo, neuloo kukkahamoistansa, Ja sinijärvi siintää peilipinnoin, Ja pilvet vuotaa kultasadettansa. Oi, terve, terve, kevään vihma hieno! Oi, terve, kalliit, pienet pisaraiset!
Vettä sataa ja hän pakenee portin suojaan; suuret vesipisarat räiskyvät hänen jaloissaan; veden vihma tunkeutuu hänen ohukaisen hameensa läpitse. Silloin valtaa hänet kärsimättömyys; hän lähtee rankkasateesta huolimatta kulkemaan. Hän menee ihan kadun päähän, nähdäkseen eikö jo tulisi se, jota hän odotti, ehkä tuolla etäällä viertotiellä. Ja kun hän palaa, on hän läpimärkä.
Tämä hento olento oli noin kahdentoista vuotias, sillä oli suuret, kirkkaat ja puhtaan siniset silmät ja iho niin hieno, ja niin kirkas kuin valkean orjantappuran sisimmät terälehdet keväällä ovat, mutta kasvoilla loisti punainen ruusu, hieno haihtunut, ikäänkuin kylmä tuulen vihma olisi sen sinne ajanut ja sellaisia ruusuja puhaltaa kuoleman tuuli pian poskelle.
Tälläisellä ilmallahan paholainenkin on varmaan liikkeellä... Hän kuunteli kyllä papin sanoja, mutta enemmän kuitenkin humajavaa myrskyä ja mitä vinhemmäksi myrsky yltyi sitä ymmärtämättömämmäksi kävi Bård. "Polvillesi!" huusi pappi nyt, koska tuulen kammoittava vihma rupesi jo läpi huoneen ulvomaan, "laske polvillesi! nöyryyttäen itsesi Jumalan edessä."
Tää kansa kaikki, joka itkee, laulaa, janoa ynnä nälkää nähden täällä taas pyhittyy vuoks kurkun ahmattiuden. Herättää halun syödä, juoda tuoksu tuon heelmän ynnä vesisuihkun vihma, mi pirskuu yli lehtein vihreöiden. Eik' yhtä kertaa vain, tät' uraa kiertäin, uudistu meille tuska tuo ei 'tuska' mun tulis sanoa, vaan 'onni korkein'