United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olin orjana Wirossa, Paimenna pahalla maalla, Tuollai lepytin lemmot, Pehmitin pakanan mielen, Tuomahan tupahan viinat, Joka aamu antamahan. Mitäpä palkaksi minulle Vuoen orjana ololta? Oinas minulle annettihin, Tuonki pukkihin vajehin. Tuo pukki pahan-tapainen, Ei piätä pienet aiat; Otin hengen heinänpäällä, Kulkun ruoholla kuristin.
Hän kyllä tietää, miltä tuntuu, kuin ukkonen vuoren harjanteilla jyrähtelee. Tervehtii jo meitä Joulu armahin, Tuli kylmän teitä, Armas kuitenkin. Hänpä hymyellen Tupahan jo saa. Lapset tanssiellen Häntä seurajaa. Kynttilät ne hohtaa Tähtösinä niin, Sepä mielen johtaa Betlehemihin. Loista lapsen tiellä, Joulun tähtönen! Oi, niin ilomiellä Sua katselen!
Pantihin palon tekohon. Palasi palolta poika, tuli vauhkona tupahan, sanoi silmin seisovaisin: "Hirveät meriset hirmut, tulen hirmut hirveämmät! Sylki kyyt kyventä, liskot puhui liekkiä punaista, Syöjätär porossa keitti, Kehno käänti kattilata." Suku jo surmata saneli: "Mitä työstä tyhjän mieheni" Ennätti emo etehen, kyyditti kylän kisoille.
Mene aittahan mäellä, Siell' on kirstu kirstun päällä, Arkku arkulle yletty, Aukase parahin arkku, Kimmahuta kirjakansi, Ota kuusi kulta vyötä, Seitsemän sinihamoista, Sio silkit silmillesi, Katso kullat kulmillesi, Pane päällesi parasta, Kaunehinta kaulallesi, Ripeintä rinnoillesi, Valkeinta varrellesi; Tulet aitasta tupahan, Sukukuntasi suloksi, Heimokunnan hempiäksi, Menet kirkkohon kukaksi; Nuo sulhot sua kysyvät: "Kenen kukka, kenen neito, Kenen morsian mokoma?"
Klaus tuo tuli tupahan Miekalla oven avasi, Tupellansa kiini tunki. "Onkos teillä neittä myyä, Piika pietty minulle?"
Ei nyt tarvitse enemmän Kurjain lasten kuljeskella Riikin reissä renttuumassa, Talvisella taipalella, Pakkasella paukkaavalla, Itkein vilussa vikistä, Kiitettävä keisarimme Orvot toimitti tupahan, Ruoan, vaattehen varusti, Vielä korjuhun korian, Opetuksen oivallisen, Isäntäin siunattuin sivulla.
Tulduani tietä myöden huonon tolpparin tupahan minä vasta levon löysin, maistin unen makeutta siehen saakka suloisesti, että päivä purppuralla punas' porttinsa idässä, rusko valkeneen rupesi aamu-rusko riemullinen, ehkä oli isändäni aamu-puhtehen alussa, kirves-vartta veistäissänsä, lyönyt reijän reitehensä, luungin telannut terällä. Viinasta.
Tungeikse tupahan vieras hyyssä turkki, jäässä parta, kulmakarvat kuuralliset; pimeni tuvassa tuohus, Tuurin kasvot kalpenivat. Sanoi Kuolo kutsumaton: "Kun ei kuulu tervehdystä, itse tervehdin tuloni," Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, tunsi jäätyvän verensä, sydämensä seisahtavan tuskasta sanattomasta; toki lausui laatuisasti: "Istunet ilon tekohon, tuoppi oltta tarjotahan."
"Anopp' aitasta tulevi jauhovakka kainalossa: juokse vastahan pihalle, alaha kumarteleite, pyyä vakka kainalosta tuo tupahan vieäksesi! "Kun et arvata osanne, itsestäsi ymmärrellä, kulle työlle työntyminen, toimelle rupeaminen, niin taho akalta tietä: 'Oi armas anoppiseni!
Antero ylinen ylkä, Ylimmäisen miehen poika, Puri huulta, väänti päätä, Meni tuimana tupahan; Neito kolkassa makasi, Kutrotukka kuoliana.