Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Miks' et nukka eilen tullut; Eilen oli iloinen ilta Oli viinat, oli oluet, Oli kalat kaikenlaiset; Viinat virtana vilasi, Oluet ojana juoksi. Kellen nukka heitettihin? Kerttu kurjan kulkun päälle, Anni hampsun hartehille. Sinun sikoja, minun sikoja. Sinun sikoja, minun sikoja, Syötetyitä, juotetuita, Syötetyt minun sikani, Lestyn leivän, kauran kanssa.
Voi sitä aviomiestä, jonka vaimolla on sukulaisia sotalaivastossa! Tai armeijassa, naurahti vieras, ottaen viulunsa esille viheriästä pussista. Teidän pitäisi olla kiitollinen vähästäkin onnesta. Saattaa olla, että sotalaivasto ärsyttää miehen kulkun kipeäksi, mutta armeija hänet tukehuttaa kerrassaan.
Kaarlon kulkku kuivettuvi, Kero käypi keltaiseksi, Parta vaahessa valuvi: "Venäläinen, veikko rukka! Anna vettä juoakseni, Ostoa veroksi vettä, Venäläiseltä veroksi." Venäläinen vet sanovi, Kovarinta kolkkasevi: "On vettä venosi alla, Alla laivan lakkimista, Juoa kulkun kuivanehen, Apata halunalaisen, Vettä viljalta veroksi, Kaarluelle kaunihille."
Pääskyläinen pieni lintu se lausui laen rajasta: "Varastat sinäkin kurki, otat otria oloksi, rakeita mielin määrin, kannat kaurankin jyviä." Kurki laski suuren kulkun, parkasi pahan sävelen, pääskyselle, pienimmälle: "Oonko mie varastanunna köyhän miehen kylvöksestä?
Siellä oli tavallisesti noin 30 t. 40 neulan kärjellä raapustettua viivaa ja koko joukko pieniä läpiä. Ja kun oli isäntä nämät yksinkertaiset "nuolenpääkirjoituksensa" lukenut, niin silloin renki parka sai tietää, että vuosipalkasta oli suuri osa mennyt kulkun kautta. Se ei ollut oikein hupaista. Mutta niin se oli.
En tuolta kotihin tulle, Käy en näille kartanoille, Ennenkun verassa vierin, Sametissa saan kotihin, Oma poika ohjillani, Saamani satulan päällä. Kun ma tyttönä tulisin, Kassapäänä kalkettaisin, Viel' ois viiellä vihoa, Kuuellaki kulkun täysi, Kysymistä kymmenellä, Sa'alla sanelemista. Läkkän musta muille maille.
Pääskyläinen pieni lintu Se lausui laen rajasta: "Varastat sinäki kurki, Otat otria oloksi, Rukeita mielen määrin, Kannat kauranki jyviä." Kurki laski suuren kulkun, Parkasi pahan sävelen, Pääskyselle pienimmälle: "Oonko mie varastanunna Köyhän miehen kylvöksestä?
Rakkaudella kihlasit mun itsellesi; mutta Milloin mahdan siihen määrään saada vapautta, Että koko sydämeni Sulle saatan antaa, Tieni, kulkun', elämäni, kaikki huomaas kantaa; Että tyydyn rakkautees, jos se minne ikään Veis mun, ett'en itselleni enää eläisikään? Herra Jesus, anon, että tahdot Henkes kautta Rakkautes avaruutta tutkimaan mua auttaa!
Kun on kuolema tukinnut Kulkun kuohuvan peräti, Vettä viepi viimeiseksi, Hunajasta ei hän huoli, Eikä viinoja valitse. Yksi on ankara asia, Joka täällä tutkintoa, Varoitusta vahvempata Ihmisiltä ansaitseepi. Kun jo kasvavat musikat Kaksin kupin kaatelevat, Ett'ei matkoilla evähät Eikä määrätyt rahaset Kestä keskitiehenkänä.
Niin minä miniä raukka Sain kerran kesässä maata, Senki saunassa saloa Piilten pikku pirttisessä. Viel' en ollut unta saanut Sen kovemmin silmilleni, Kun jo kuulin kumman kulkun, Anopin ylösajannan; Kun torui tuhmista tulista, Vaivaisista valkioista, Piti kuusta kummat saarnat, Otavasta ouot huolet, Kummemmat kukon sanoista, Linnun laajan laulannasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät