United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rakkaudella kihlasit mun itsellesi; mutta Milloin mahdan siihen määrään saada vapautta, Että koko sydämeni Sulle saatan antaa, Tieni, kulkun', elämäni, kaikki huomaas kantaa; Että tyydyn rakkautees, jos se minne ikään Veis mun, ett'en itselleni enää eläisikään? Herra Jesus, anon, että tahdot Henkes kautta Rakkautes avaruutta tutkimaan mua auttaa!
Ja hetki ja aik' on Ja kaikki Sun työs; Kaikk' ihmettä, kaikk' on, Sa kaikessa myös. Jos tieltä ma taivun Ja eksyen haivun, Unohtaen Sun, Sa näät toki mun. Maailmojen loppeen Jos piileynkin Pimeimpähän soppeen, Siell' oot Sinäkin. Oot isäni Sinä, Ja lapsesi minä, Hyvyytesi ain' On vartijanain. Ma antaun huomaas, Mua neuvo Sa vaan, Niinkuin Sinun luomaas, Sua kunnioimaan: Luonnon kirja 1886.
Sivalsi että kipenöitsee. JUHANI. Ukko, ukko! huomaas mitä teit: tempasit nyrkilläsi poskelle kunniallista miestä vallan maantien päällä ja pyhänä sapattina. Ai, ai, ukko! AAPO. Oikein tehty, sinä Kolistimen riihitonttu, oikein! UKKO. Mitä lörpöttelet sinä siellä? EERO. Oikein sanottu, sinä Kolistimen nurkkajulli, oikein! UKKO. Suus kiinni sinäkin, kärppä.
Maailma, sinun jätän, Jeesuksen kannan käteen Täält' sielun lähteissän'. Oi, Herra! ota huomaas' Ja korjaa minua suojaas', Nyt kotia kulkeissan'. Jo aikani nyt joutuu. Kuolema minua noutaa, Kuin kuitenk' voitto on; Nyt loppuu kaikki vaivan' Ja pääsen täältä taivaan Autuaalliseen iloon.
"Onpa niinkin vähän, hän on ihastunut Rauhaseen, mutta arvelee että hänen pitäisi hakea itsensä kaupunkiin." "Miksikä niin. Se oli..." "Ihmeellinen aate, eikö todella? Niin, huomaas nyt, kun pappa vainaja hävisi maanviljelyksessä, se tahtoo sanoa maalla, niin pitäisi kaikkein ihmisten asua kaupungissa, sillä siellä olisi papalle käynyt paremmin." "Mutta miten sitten kävisi talonpoikain kanssa?
Tääll' isämme on asuneet Ja taistelleet ja toivoneet; Me saman saimme asunnon Ja samat vaiheet kohtalon. Ja tietä meidän viittomaa Tääll' lapsemmekin vaeltaa Perien työmme, rientomme Ja kiittäin Herraa niinkuin me. Oi, huomaas ota rakkaaseen Tää maamme tuhatjärvineen; Hyvyytes siihen vuotakoon Kuin kaste kukkataimistoon!
Ja löytyisikö hänen ylpeässä povessansa edes kipenääkään kohden poika-tellukkoja täällä? ELIAS. Ei yhtään, mutta poika itse on kovissa kiipaleissa tuon pöyhkeän prinsessan tähden. ANTON. Mitä, mitä jaarittelet sinä? ELIAS. Tapausta, jonka todistavat omat silmäni. ANTON. Häh? Sinä tiedät jo siis retkiäkin. No sanoppas, mitä olet nähnyt, ja sano pian, sillä huomaas tätä sauvaa, poika.